etusivulle
sekalaisiin tarinoihin
tekstipohjaiselle sivulle

17.10.2004

VTP-seikkailu

Elettiin syksyistä lauantai-iltaa pienellä paikkakunnalla. Vodka-Kaasalainen makasi selällään asunnossaan kaverinsa Huikka-Koposen kanssa. Koska Kaasalaisen kämpän huonekalutilanne oli aika heikko, oli selällään makaaminen aika hyvä idea. Molemmat alkoivat olla jo kohtalaisen kännissä, oli tullut juotua jo aika monta olutta päivän mittaan.

- Voikohan siihen Kiniin luottaa? Koponen mietiskeli ääneen.
- Mitä tarkotat? Kaasalainen uteli.
- Sitä, että tuokohan se sen kaverinsa näytille, Koponen tarkensi.
- Entä jos se on Kiniä paremman näkönen? Kaasalainen mietiskeli.
- Mitä sitten? Koponen uteli.
- Sitä vaan, että panisitko sitä sen kaveria, jos se on ees pantavan näkönen? Kaasalainen tiedusteli kaveriltaan.
- Voikohan sitä, siis ihan noin ensimmäisellä kerralla? Koponen jäi miettimään.
- Elokuvissa se ainakin onnistuu joka kerta, Kaasalainen vakuutteli kaverilleen.
- Ole sinä Kere, niin minä olen Kaprio, Koponen ehdotteli.
- Elä nyt, nuo ovat niin nynnyjä. Ole sinä Holmes, niin minä olen se Jeremy, Kaasalainen sanoi.
- En minä tiiä, onko se Holmes koskaan ees saanut pimppaa? Koponen empi.
- Mitä sillä on väliä, otat vaan jätkän nimen ja annat palaa oikein pohjaa myöten, Kaasalainen vakuutteli.
- Niin, onhan se toisaalta ihan sama, minkä nimen ottaa, Koponen myöntyi.

Tämän jälkeen Kaasalaisen asunnossa kuului vain pulputtavaa ääntä, kun kaverukset jatkoivat kaljapullojen tyhjentämistä. Kello alkoi lähestyä uhkaavasti kahdeksaa, jolloin Kini-Bertan piti tulla paikalle kaverinsa kanssa. Kini oli saanut idean järjestää sellainen televisiosta tuttu VIP-seikkailu ihan oman porukan kesken. Tosin seikkailulle oli jouduttu antamaan ihan oma nimi, se oli VTP-seikkailu. Kinin mukaan se tarkoitti erittäin janoista henkilöä, mikä huvitti Koposta ja Kaasalaista suunnattomasti.

- No niin nahjukset, mennään! Kuului Kinin ääni ovelta.
- Nytkö? Koponen heräsi horroksesta.
- Perse! Kini karjaisi.
- Okei, mennään sitten, Koponen murisi ja nousi ylös lattialta kaverinsa perässä.

Kini oli tullut aivan ajallaan hakemaan kaveruksia mukaan. Kaasalainen ja Koponen ottivat mukaan ostamansa kaljat ja lähtivät seuraamaan Kinin pyöreätä persettä kuola valuen. Kini oli pukeutunut tuttuun tapaansa tiukkoihin farkkuihin ja pelkkään t-paitaan. Hänellä ei ollut mitään takkia, vaikka ulkona oli vain muutama aste lämmintä. Kini asteli ylpeänä uuden autonsa vierelle pihalle.

- Mitäs sanotte? Kini uteli.
- On se perkele saanu uuen auton, Koponen hämmästeli katsoessaan Kinin uutta Cherryä.
- Ja vielä tonniviissatanen, Kaasalainen huokaisi.
- Ei se ossuuskaupan johtaja paskaa puhunu, kun lupasi uuden auton, Kini ilmoitti.
- Niin ne ravattiherrat, Kaasalainen mutisi pettyneenä.
- Oonhan minä teijänki kaveri, Kini vakuutteli.
- Oot varmaan parempi kaveri sille ossuuskaupan johtajalle, Koponen sanoi ja tuijotti Kinin persettä silmät kiiluen.
- Te ootte minun kavereita ja johtaja on vaan sellainen pisneskaveri, Kini vakuutteli kaveruksille.
- Onpas iso tavaratila, Kaasalainen hämmästeli Cherryn tavaratilaa.
- Ai niin, saanko esitellä kaverini Sallin, Kini sanoi Sallin astuessa ulos autosta.

Salli oli Kinin kanssa saman ikäinen, eli poikia hieman vanhempi. Ulkoiselta olemukseltaan Salli oli aivan Kinin vastakohta. Hän oli vaaleatukkainen, pienirintainen ja erittäin hoikka. Salli oli pukeutunut erittäin vartalonmyönteiseen villapuseroon ja tiukkoihin stretch-housuihin.

- Nätti on, Koponen huokaili ääneen.
- Päivää kaunis neiti, minun nimi on Vodka-Kaasalainen, Kaasalainen sanoi ja ojensi kättä Sallin suuntaan.
- Salli, tuon Kinin paras kaveri, Salli sanoi ja hymyili.
- Kaasalainen, tuon Koposen ainut kaveri, Kaasalainen selitti toistamisiin ja yritti saada silmiinsä Sallin rinnat.
- Minä oon Koponen, Koponen heräsi selittämään kuullessaan oman nimensä mainittavan.
- Autoon siitä rentut, Kini kivahti pojille ja tuuppi heitä.

Kini ja Salli istuivat etupenkille, poikien ahtautuessa takapenkille. Kaasalainen yritti kyllä ehdotella, että Salli olisi tullut heidän väliin takapenkille, mutta Kini tyrmäsi moisen ajatuksen välittömästi. Kini käynnisti Cherryn ja matka kohti VTP-seikkailua saattoi alkaa. Tämä seikkailu-juttu oli saanut alkunsa muutama viikko aikaisemmin, kun Kini oli ollut Kaasalaisen kämpillä katsomassa televisiosta tullutta VIP-seikkailua. Kini oli innostunut asiasta suunnattomasti ja ilmoittanut pystyvänsä järjestämään vähintään yhtä mielenkiintoisen seikkailun. Kaasalainen ja Koponen olivat suhtautuneet ensin koko ideaan hieman varauksella. Kuultuaan kisaan osallistuvan toisen naisen, olivat molemmat ilmoittautuneet heti vapaaehtoisiksi.

- Minne me mennään? Koponen uteli takapenkiltä.
- Eräälle mökille, Kini ilmoitti.
- Ootko ostanu kesämökin? Kaasalainen tiedusteli.
- En, löysin sen tuossa kesällä, Kini naurahti.
- Löysit? Kaasalainen hämmästeli.
- Nii´in, se oli jätetty sinne järvenrantaan ihan yksinään, Kini puolusteli löytöään.
- Elä oo aina noin pikkumainen, Koponen torui kaveriaan.
- Enhän minä, Kaasalainen yritti vakuutella.
- Koska oot noin pikkumainen, niin saat tuon Sallin. Sillä kun on niin pienet tissit, ettei meinaa ees nähä, Koponen sipisi kaverinsa korvaan.
- Mitä helevettiä, meinaatko omia Kinin itelle? Kaasalainen sipisi vastaan.
- Ihan reilu juttuhan tämä on, kun kerran tykkäät pikkumaisista asioista, Koponen selitti.
- Oli miten oli, niin minä se oon ekana päässyt Kiniä sormella koettamaan, Kaasalainen sanoi.
- Minäpä oon kerran pussannut, Koponen sipisi ylpeänä.

Matka mökille jatkui poikien pulistessa takapenkillä. Kini ja Salli istuivat hiljaa etupenkillä ja kuuntelivat näiden kaveruksien inttämistä. Noin puolen tunnin kuluttua Kini pysäytti Cherrynsä erään hirsimökin pihalle.

- Onhan perhana mahtava mökki, Kaasalainen sai sanottua ensimmäisenä.
- Ja vielä hylätty tänne järven rantaan, Koponen ihmetteli ääneen.
- Antoko se ossuuskaupan johtaja tämänkin sulle? Kaasalainen tivasi Kiniltä korkatessaan kaljapulloa.
- Ei tämä oo ossuuskaupan johtajan, Kini naurahti.
- Taitaa olla kuitenkin jonkun ravattiherran, Kaasalainen mietiskeli.
- Mistä niin päättelet? Koponen tiedusteli kaveriltaan.
- Ossaa sitä meikäläinenkin tehä silimillään jottain havvaintoja, Kaasalainen myhäili.
- En minä vaan huomaa mittää, Koponen mutisi ja yritti tiirailla ympärilleen.
- Joku on jättäny ravatin tuohon naulaan, Kaasalainen kertoi ja näytti mökin ulko-oven pielessä olevaa naulaa.
- Tarkka poika, Kini naurahti, mutta ei suostunut kertomaan mökin omistajaa.
- Onko vapaaehtoisia selänpesijöitä? Salli tiedusteli.
- Pesisitkö? Kaasalainen tiedusteli kaveriltaan.
- Pese ite, sillon niin pienet tissit, Koponen sipisi takaisin.
- Mulukku oot, Kaasalainen murahti.
- Joutuuko täällä saunomaan ihan yksin? Salli huuteli pojille.
- Salli perkele, ensin seikkaillaan ja sitten vasta saunotaan, Kini ilmoitti ystävälleen.
- Mitä me seikkaillaan? Onko se television iso karju jossain täällä piilossa? Salli tiedusteli.
- No ei tietenkään oo, sehän on vaan sellainen kulissityyppi, Kini sanoi.
- Oli se vaan niin hyvännäköinen siinä television ruudulla, Salli huokaili.
- Kuulikko, ne ihannoivat sitä kaljupäätä, Koponen sipisi kaverilleen.
- Ei siitä kannata välittää, se on sellainen mielikuvitushemmo, Kaasalainen vakuutteli kaverilleen.
- Ihan se näytti kyllä oikealta, Koponen yritti vielä.
- Tikitaalitekniikka saa vaikka puut näyttämään ihmisiltä. Ei kait sitä niin issoa tyyppiä voi olla ees olemassa, Kaasalainen selitti.
- No, ei kait, Koponenkin myöntyi viimein.

Kini kanteli tällä välin Cherryn takakontissa olevat tarvikkeet mökkiin ja kävi sen jälkeen laittamassa vielä saunan lämpiämään. Salli olisi jo mennyt saunaan, mutta todettuaan sen täysin kylmäksi, muutti hän suunnitelmat ja päätti osallistua Kinin seikkailuun.

- Mitä me seikkaillaan? Koponen uteli silmät harittaen.
- Ensimmäisellä rastilla pitää tehdä käpylehmiä mahdollisimman paljon, Kini selitti.
- Saako siinä juoda olutta samalla? Koponen kysyi huuliaan nuoleskellen.
- Vaikka viskiä, Kini nauroi.
- Minä luulen, että tämä on sellainen toupinki vappaa seikkailu, Kaasalainen selitti kaverilleen.

Viimein seikkailu pääsi alkamaan ja Kini lähetti ensimmäisen parin matkaan. Koponen kyllä yritti vielä purnata Sallin saamista parikseen, sillä hän olisi ehdottomasti halunnut kisailla Kinin kanssa.

- Aika! Kini karjaisi.
- Kolme, Kaasalainen ilmoitti Koposen tekemien käpylehmien määrän.
- Kahdeksan, Salli kertoi tyttöjen määrän.
- Ei voi olla totta? Koponen protestoi.
- Hys, niillä on itelläkin tissit, voihan se hyvinkin olla. Olisit tehnyt niitä käpylehmiä, etkä vaan juonu olutta, Kaasalainen hyssytteli kaveriaan.
- No kun sitä sai juuva, Koponen mumisi hämmentyneenä.
- Ei koko aikaa, Kaasalainen ärähti.
- Oli vähän epäselevät ne säännöt, Koponen purnasi vielä.

Salli lähetti puolestaan seuraavan parin matkaan. Poikien osalta tulos ei ollut ollenkaan huono, sillä Kaasalainen pisti todella parastaan. He voittivat loppujen lopuksi 13–12 tässä käpylehmien tekemisessä. Kaasalaisen salaisuus tässä lajissa oli köyhä lapsuus. Hän oli aikoinaan rakennellut satoja käpylehmiä ja kivittänyt ne aina hajalle. Koska silloin ei ollut varaa sotaukkeleihin, piti sotiminen hoitaa lehmillä. Kini puolestaan hämmentyi niin Kaasalaisen varmoista otteista, että meni jotenkin lukkoon suorituksen aikana. Lisäksi Koposella saattoi olla pientä vaikutusta kisan tulokseen, sillä hänellä tuli samalla hetkellä hirmuinen pissahätä. Koska menossa oli mielenkiintoinen kisa, päätti Koponen pissata siinä kilpailijoiden vierellä.

- Seuraavaksi mennään tuonne rantaan ja sukelletaan merkattuja kiviä rannassa, Kini ilmoitti.
- Hä hää, minä poika se oon kova sukeltamaan, Koponen innostui.

Pojat seurasivat tyttöjä rantaan ja vähensivät vaatteita seuraavaa seikkailua silmällä pitäen. Sukeltaminen oli tarkoitus hoitaa pareittain. Ensi piti sukeltaa Kinin ja Kaasalaisen, ja sen jälkeen saivat Koponen ja Salli yrittää. Kaasalainen odotteli kärsimättömänä Kinin riisuutumista.

- Oot jo hävinny, Kaasalainen ilmoitti Kinille.
- Katotaanko loppuun asti? Kini naurahti.
- Katotaan.

Salli puhalsi Kiniltä saamaansa pilliin ja suoritus alkoi. Kuten Kaasalainen oli uhonnut, oli Kini hänelle pelkkä suupala ja lopputulos oli Kaasalaisen hyväksi 10–6. Kini nousi hieman pettyneenä laiturille ja kääriytyi pyyhkeeseen.

- Näytä niille, Kini sanoi Sallille ja iski silmää.
- Joo, Salli vastasi ja valmistautui riisumaan ympärillään olevan pyyhkeen.
- Et voi hävitä, meillä on niin hyvä johto, Kaasalainen evästi Koposta.
- Ihan heleppo, Koponen nauroi tyttöjä katsellen.
- Paikoillanne, valmiit, nyt! Kini huudahti.
- Ka-kato! Koponen änkytti osoittaessaan Sallin paljaana vilahtavaa takapuolta.
- Pimppa näkyi, Kaasalainen mumisi hämmentyneenä.
- Sitä minä…tarkoitin, Koponen jatkoi katsellessaan Sallin sukeltamista rantavedessä paljas peppu välillä vilahtaen.
- On se perhana, siis paljas, Kaasalainen sai viimein sanottua.
- On, on ja noin lähellä, Koponen kuolasi samalla, kun Kini puhalsi pilliin kisan loppumisen merkiksi.
- Salli kuusi ja Koponen nolla, Kini ilmoitti tuloksen.
- Minä en ollu valmis, Koponen heräsi protestoimaan.
- Seuraava ja viimmeinen laji tässä seikkailussa on sisätiloissa, Kini ilmoitti ja lähti juoksujalkaa kohti mökkiä.

Pojat seurasivat kävellen tyttöjen perässä. Molemmilla oli pieniä vaikeuksia toipua tuosta äskeisestä järkytyksestä. Alastoman naisen näkeminen ilman varoitusta oli aika hämmentävää. He pysähtyivät saunan kohdalla ottamaan hieman olutta, sillä viimeiseen suoritukseen ei saanut lähteä nestehukkaisena.

- Ei ollu paha, Koponen sanoi kaverilleen heidän jatkaessa matkaa mökkiä kohti.
- Ei niin. Panisitko?
- En tiiä, vähän oli kyllä laiha, Koponen empi.
- Minä voisin pimmeässä vähän, mutta en paljon, Kaasalainen kertoi.
- Niin minäkin, ihan vähän vaan ja vaan pimmeässä, Koponen matki kaveriaan.
- No niin, seuraavaksi jatkamme viimeisen ja ratkaisevan lajin parissa, eli ohjelmassa on pottujen kuoriminen, Kini ilmoitti.
- Nyt me rynnitään, Kaasalainen sanoi kaverilleen.
- Joo, pistetään oikein rähinä päälle, Koponen innostui ja avasi sen kunniaksi yhden kaljapullon.
- Ensi aloittavat Salli ja Kaasalainen, Kini sanoi.
- Minä taas, Kaasalainen protestoi suoritusjärjestystä.
- Valitan, tuomaristo on päättänyt niin, Kini pysyi tiukkana.

Kaasalaisen ei auttanut muuta, kuin tyytyä päätökseen. Kaasalainen otti tukevan asennon pesuvadin edessä ja alkoi vihellyksen kuultuaan kuoria perunoita mahdollisimman nopeasti. Kaasalainen oli jo johdossa, kun Salli pudotti perunan kädestään ja kumartui ottamaan sitä käteensä.

- Elä kato, ettei mee suoritus pilalle, Koponen kiirehti huutamaan kaverilleen.
- Ethän kato itekkään? Kaasalainen tivasi kaveriltaan perunoita kuoriessaan.
- En minä, ihan liian luiseva, Koponen vakuutteli silmät Sallin persvaossa.
- Aika! Kini karjaisi viimein.

Laskutuloksen seurauksena Kaasalainen oli voittanut Sallin aika ylivoimaisesti. Tämä oli poikien kannalta hyvä juttu, sillä tämän kilpailun voittaja ratkaisi pelin lopullisesti. Kaasalainen pyysi aikalisää ja sai sen. Hän käytti aikalisän psyykatakseen kaveriaan voittosuoritukseen. Kaasalaisen mukaan voitto oli vain pienestä kiinni.

- Muista, et kato paljasta peppua, vaikka se oisi miten houkutteleva, Kaasalainen vannotti Koposta.
- Ei peppua, ei peppua, Koponen toisteli.
- Paikoillanne, valmiit, nyt! Salli huudahti.

Samalla hetkellä toisen vadin edessä seisonut Kini pudotti ympärillään pitämänsä ison pyyhkeen jalkoihin ja paljasti alastoman ylävartalonsa pojille. Kini alkoi kuoria perunoita jo ennen, kuin pyyhe oli pudonnut lattialle. Koponen puolestaan jämähti paikoilleen totaalisesti.

- Elä, elä nyt jämähä paikoilleen, Kaasalainen rukoili kaveriaan.
- Kato, kato sen tissejä, on ne isot, Koponen huokaili.
- Niin on, mutta ne perunat, Kaasalainen sai pinnisteltyä.
- Mitkä perunat? Koponen kuolasi Kinin tissejä.
- En minä tiiä, enkä oikeestaan välitäkkään, Kaasalainen totesi silmät samassa paikassa, mitä kaverillaankin oli.
- Aika! Salli sanoi.
- Miten kävi? Kini uteli nostaessaan pyyhettä lattialta.
- Ihan hyvin, Koponen hymähti tajuamatta tämän maailman menosta yhtään mitään.
- Koponen nolla, Kini kymmenen, Salli ilmoitti.
- Voittiko ne? Koponen hämmästeli.
- Ihan sama. Näitkö miten ne heiluvat? Kaasalainen läähätti.
- Isot, Koponen huokaili, vaikka oli nähnyt Kinin tissit monta kertaa aikaisemminkin.

Loppujen lopuksi tämän VIP-seikkailua löyhästi parodioivan VTP-seikkailun pariosuuden voittivat Kini ja Salli. Koska kunnon seikkailun voittaja voi olla vain yksi henkilö, piti keksiä vielä ratkaiseva laji.

- Oisko oluen juonti? Koponen ehdotteli.
- Elä nyt perhana kaikkia olusia niille juota, Kaasalainen esteli.
- Tuskin niille kehtaa suihinottoakaan ehottaa, Koponen sipisi.
- Ei niin, hävinnyt voisi vaikka purasta, Kaasalainen mietiskeli.
- Oisko vaikka saunominen alastomana, Koponen ehdotti.
- Ihanko ite keksit tuon? Kaasalainen ihmetteli kaverinsa loistavaa ajatustyötä.
- Joo, niinhän minä ylleensä, Koponen hämmästeli kaverinsa kehuja.

Pojat ilmoittivat tytöille viimeisen ja ratkaisevan lajin olevan alastomana saunominen. Tytöt purnasivat ensin vastaan, mutta suostuivat viimein poikien tahtoon. Koska saunan piti antaa lämmitä kunnolla ensin, tuli seikkailuun pakollinen tauko. Tauko ei häirinnyt ketään, sillä se mahdollisti huolellisen tankkaamisen nestehukan varjolla. Viimein lämpötila oli kohonnut tarpeeksi ja tytöt olivat lauteella valmiina koitokseen.

- On ne aika pienet, Koponen sipisi kaverilleen katsellen Sallin tissejä.
- Niin, ei oo varmaan saanut tarpeeksi ruokaa teini-ikkäisenä, Kaasalainen mietiskeli ääneen.
- Siitäkö se on kiinni? Koponen hämmästeli.
- Ihan takkuulla, nuorena syödyt perunat ja lihapullat kasvattaa tissejä kaikista parraiten, Kaasalainen vakuutteli.
- Oot kyllä perhanan tietävä jätkä, Koponen hämmästeli kaverinsa tietomäärää.
- Nooh, kyllähän tuollaiset perustiedot jokkainen tietää, Kaasalainen vähätteli.
- En minä vaan, Koponen joutui myöntämään.
- Joko alotetaan? Kini tivasi kärsimättömänä kuunnellessaan poikien sipisemistä.
- Joo, paikoillanne, valmiit, hep, Kaasalainen sanoi ja käynnisti kilpailun.

Koponen toimi löylynheittäjänä ja kiuas sai todella kyytiä. Tytöt vaikuttivat aika sitkeiltä, sillä molemmat sinnittelivät lauteilla todella hyvin. Viimein Kini pudottautui alas lauteilta ja luovutti kisan.

- Salli voitti koko VTP-seikkailun, Kaasalainen ilmoitti.
- Saako voittajaa pussata? Koponen uteli huulet töröllään.
- Ei saa, mutta selän saat pestä, Salli sanoi.
- En minä, ei siitä oo mittään hyötyä, Koponen mutisi pettyneenä.
- Onko siitä pussaamisesta sitten? Salli penäsi.
- En minä vielä tiiä, Koponen myönsi vaisusti.

Tytöt olivat aika puhki kilpailusta ja he lähtivät yhdessä jäähtymään järveen. Palattuaan järvestä, he kävivät lämmittelemässä saunassa ja peseytymisen jälkeen menivät poikien seuraksi mökkiin. Vuorossa oli makkaran paistoa ja oluen juontia. Pojat yrittivät vongata parhaimman mukaan, mutta tytöt eivät olleet asialle yhtä myötämielisiä.

- Onko meissä joku vika, kun ei kelevata? Koponen kysyi viimein.
- Teissä ei oo karismaa, Salli ilmoitti.
- Kenessä muka on? Koponen tivasi.
- Siinä VIP-seikkailun juontajassa.
- Siinäkö karjussa? Kaasalainen penäsi.
- Siinä juuri, Kini huokaisi.
- Että joku teeveemies sai taas pitemmän korren, Kaasalainen manasi.
- Eikä minulla oo ees ommaa teeveetä, Koponen harmitteli.
- Mitä sinä sillä? Kaasalainen uteli.
- Oisin sanonu sille teeveemiehelle pari valittua sannaa, Koponen selitti.
- Tyhmä, ei se mittää sinne televisioon kuule, Kaasalainen valisti kaveriaan.
- Ai niin, niillähän on ne kuulokkeet korvissa, Koponen muisteli mielessään kymppitonnia.
- Joo, mennään nukkumaan, Kaasalainen ehdotteli kaverilleen.
- Ethän vaan piere sitten yöllä, Koponen varmisti.
- En, tai jos pieren, niin ihan vaan vähän, Kaasalainen vakuutteli.
- Tosi kanssa? Koponen tivasi.
- Tosi, Kaasalainen vakuutteli vielä kertaalleen.
- Niihän sinä sannoit pari yötä takaperinkin ja lykkäsit aivan karmeeta paskaa koko yön, Koponen kritisoi kaverinsa vakuutteluja.
- Ihan vahinko. Oli ne lihapiirakat kait jotenki pilalla, Kaasalainen puolustautui.
- Seuraavalla kerralla sitten yritetään oikein tosissaan, Koponen sanoi juuri ennen nukahtamistaan.
- Niin tehhään, Kaasalainen myönteli.
- Pittäis varmaan ostaa sellainen tötöpurkki, Koponen mietiskeli jo tulevaa.
- Ostetaan yhteinen, se Pirkka on vissiin ihan hyvä merkki, Kaasalainen mumisi jo unen rajamailla.

Viimein pojat pääsivät unten maille. He näkivät molemmat aika tavalla samanlaista unta. Molempien unien pääosissa olivat alastomat naiset. Kinin ja Sallin unien pääosissa oli kaljupää. Mitä se sitten tarkalleen ottaen tarkoittikaan, jää ehkä salaisuudeksi ikuisiksi ajoiksi.