Tv-studiossa oli alkamassa suora lähetys ohjelmasta viikon idiootti. Juontajana toimiva Liisi Valo oli pukeutunut maastopukuun ja korkokenkiin. Hiukset hän oli vetänyt nutturalle taakse niin tiukkaan, että naamalla oli jatkuvasti kauhea irvistys. Kilpailijat olivat myös asettautuneet omille paikoilleen pöytiensä taakse. Jokaisella kilpailijalla oli edessään tietokoneen näppäimistö jolla hän sai äänestää kanssakilpailijoita pois pelistä. Studiossa oli vielä aivan pimeää ja hiljaista. Liisillä oli jo käsi valokatkaisimella ja hän odotti vain käskyä sytyttää valot. Viimein kellon ollessa yhdeksän hänen kuulokkeeseensa tuli käsky aloittaa. Liisi napsautti valot päälle ja alkoi juontaa:

- Hyvää perjantaita idiootit! Tämä ohjelma on viikon idiootti ja minä olen juontajanne Liisi Valo. Aloitetaan tämänkertaisten vieraiden esittelyllä, Liisi aloitti ja viittasi samalla vasemmalla seisovaan kilpailijaan.
- Kosti 34 vuotta, postipakettien sitoja Keuruulta.
- Annukka 50 vuotta, pullojen kerääjä Ämmässuolta.
- Hillevi 18 vuotta, bilettäjä Helsingistä.
- Arto 45 vuotta, taparikollinen Sörkasta.
- Heidi 28 vuotta, kopiokoneen ohjelmoija Turusta.
- Vihtori 65 vuotta, kylähullu Posiolta.

Samalla kertaa, kun vieraat esittelivät itsensä, Liisi kävi irvistelemässä jokaisen luona. Liisi ei tuntenut mitään sääliä kilpailijoita kohtaan. Kansalle piti antaa kuva, että hän on ainoa välkky tässä studiossa ja vieraat ovat tosiaan täysiä idiootteja ja jälkeenjääneitä mänttejä.

- Aloitetaan kilpailu. Joka ei tiedä sääntöjä tässä vaiheessa, voi poistua saman tien studiosta. Ensimmäinen kysymys tulee aakkosten mukaan Kostille, koska aloitamme nyt k-kirjaimesta. Montako varvasta on kuusivarpaisella koiralla? Liisi aloitti kilpailun.
- Meillä Keuruulla niitä ei ole näkynyt, mutta olen oppinut postissa laskemaan, joten vastaukseni on 24 varvasta, Kosti vastasi sormiaan laskien.
- Väärin, kuusivarpaisella koiralla on vain kuusi varvasta, Liisi karjui ja puhalsi lopuksi isoon torveen.
- Seuraava kysymys tulee Annukalle. Mikä tie vie Roomaan? Liisi kysyi Annukalta.
- Tarvontie, Annukka vastasi hymyillen, vaikka hänellä ei ollut mitään aavistusta koko Roomasta.
- Jälleen kerran väärin, sillä kaikki tiet vievät Roomaan, Liisi puisteli päätään.
- Katsotaanpa, että osaako meidän Hillevi vastata seuraavaan kysymykseen. Mitä j-alkuisia sanoja on Suomessa tuhansia? Liisi jatkoi kierrosta.
- Tää on helppo, mä olin hyvä maantiedossa. Vastaan järvi, Hillevi intoili iloisen näköisenä.
- Surkeaa, oikea vastaus on juusto. Ei pitäisi turvautua maantietoon, kun yleistietämys on nollan luokkaa, Liisi ilkkui Hilleville.
- Arto, mitä maksaa pullo kossua, jos saat sen joltain lahjaksi? Liisi kysyi Artolta.
- Ei mitään, Arto murahti ja nuolaisi huuliaan.
- Väärin, se maksaa ihan saman mitä ennenkin, idiootti, Liisi karjui ja puhalsi taas torveensa.
- Entä Heidi, ollaanko sitä siellä päässä hereillä? Mitä k-alkuista sanaa katsotaan televisiosta? Liisi tivasi.
- Helppo juttu, katson televisiota joka ilta. Vastaukseni on kuva, Heidi vastasi hymy korvissa.
- Aivoton! Oikea vastaus on kuvaputki. Kannattaisi seuraavan kerran perehtyä hieman tarkemmin tv-tekniikkaan, Liisi sätti Heidiä.
- No niin, nyt saa viimeinen teistä idiooteista nolata itsensä. Vihtori, monet ihmiset ovat kotoisin maaseudulta. Minkä maalainen on maalainen? Liisi esitti kierroksen viimeisen kysymyksen.
- Posiokin on Suomessa, joten vastaukseni on suomalainen, Vihtori tuumi rauhallisesti.
- Voi Vihtori, eläkkeesi on mennyt aivan hukkaan. Onko tosiaankin Ranskassa asuva maalainen suomalainen? Oikea vastaus on, että sen maan kansalainen minkä maan kansalainen sattuu olemaan. Te onnettomat ette saaneet tällä kierroksella yhtään oikein, joten teidät pitäisi viedä saunan taakse ja lopettaa koko sakki, Liisi kiekui vahingoniloisena.

Ensimmäinen kierros oli ohitse ja nyt oli vuorossa kahden kanssakilpailijan pudotus. Kahden kilpailijan pudotukseen oli menty sen takia, että tämän ohjelman televisioaika oli puolitettu yllättäen. Syynä saattoi olla se, että kuukausi aikaisemmin kilpailijoiden joukossa oli ollut televisioyhtiön johtajan serkkupoika. Liisi oli silloinkin tapansa mukaan haukkunut kaikki kilpailijat idiooteiksi ja paviaanien sukuun kuuluviksi.

- Nyt on vuorossa äänestys. Äänestäkää kaksi henkilöä ulos. Joka ei osaa kirjoittaa, tipahtaa itse automaattisesti pois pelistä. Helpotimme tätä tietokoneella äänestämistä viime kerrasta sen verran, että asensimme koneisiin käyttöjärjestelmät valmiiksi. Nyt teillä tarvitsee vain etsiä oikea ohjelma koneesta ja kirjoittaa vastaus, Liisi opasti kilpailijoita.

Edellisellä kerralla oli kilpailu jäänyt valitettavasti hieman kesken, koska puolet kilpailijoista ei osannut laittaa käyttöjärjestelmälevyä koneeseen ja asentaa sitä. Viime kerta oli ollut ensimmäinen kerta, kun tietokoneet olivat mukana kilpailussa. Suunnattomaksi pettymyksekseen Liisi joutui nöyrtymään ja asennuttamaan käyttöjärjestelmät koneisiin. Hän olisi niin mielellään ilkkunut kilpailijoiden tyhmyydelle sen suhteen. Ei sen puoleen, että hän olisi sitä itsekään osannut asentaa. Hän oli kuitenkin kaikkien yläpuolella, sillä hän oli juontaja.

- Aika loppu. Ketkä kaksi ovat viikon idiootteja, ketkä kaksi äänestetään tällä kertaa hyiseen pakkaseen ilman päällysvaatteita? Painakaa sitä punaista äänestä nappia, niin äänestystuloksenne näkyvät tuolla isolla ruudulla, Liisi sanoi ja viittasi isoon näyttötauluun.

Tauluun ilmestyi melkein kaikkien kilpailijoiden kohdalle kaksi nimeä, jopa pullonkerääjä Annukka oli saanut kirjoitettua kaksi nimeä tauluun. Liisi katseli taulua ihmeissään, hän oli nimittäin ollut aivan varma, etteivät puolet saa aikaan mitään tekstiä ja putoaisivat näin ollen heti pois kisasta. Liisin unelma oli sellainen, että kaikki kilpailijat putoaisivat heti ensimmäisellä kierroksella ja hän pääsisi pätemään oikein kunnolla. Harmikseen Liisi totesi, että ainoastaan yhden nimen kohdalla ei vielä lukenut mitään. Vastausaikaa oli tosin siihen asti, kun hän oli kyseisen kilpailijan kohdalla ja pyytänyt tältä vastausta.

- Mitä minä näen, ovatko melkein kaikki idiootit lahoaivot saaneet kaksi nimeä tauluun? Katsotaanpa hieman tarkemmin. Kosti, miksi Annukka ja Vihtori? Liisi tivasi ensimmäisenä Kostilta.
- Mielestäni heillä molemmilla oli väärä vastaus. Katson, että he vastasivat pahemmin väärin mitä minä itse, Kosti selitti valintojaan.
- Vai pahemmin? Voiko kuusivarpaista koiraa koskevaa kysymystä pahemmin enää vastata? Liisi tivasi.
- Tuo koirakysymys hieman hämäsi, minä kun olen enemmän kissaihmisiä, Kosti puolusteli itseään.
- Vai kissaihmisiä, mene sitten latkimaan kermaa kotiin, Liisi räkytti.

Liisi katseli irvistys naamallaan odottavan näköisiä kilpailijoita. Jokainen pelkäsi Liisin teräviä kommentteja tässä tiukassa tietovisassa.

- Annukka, miten sinä perustelet äänesi Hilleville ja Heidille? Ovatko he sinun mielestäsi jotain itseäsi huonompia? Luuletko, että oma järkesi leikkaa paremmin? Liisi uteli vuorostaan Annukalta.
- Minä pidän juustosta ja televisiosta, joten mielestäni heidän olisi pitänyt vastata oikein niihin kysymyksiin, Annukka piipitti.
- Vai pidät sinä juustosta? Syötkö sinä kaiken Ämmässuon kaatopaikalta löytämäsi juuston? Liisi ivasi.
- En ihan kaikkea. Toin sitä esimerkiksi tänne studiolle ja hyvin se näytti maistuvan juontajaneidillekin, Annukka jatkoi piipittävällä äänellään.
- Hyi saatana, Liisi karjui ja poistui kovaa vauhtia juontopaikaltaan takavasemmalle.

Kilpailijat jäivät hämmästyneinä katselemaan juontajansa poistumista. Osalla heistä näytti ilmeistä päätellen olevan vaikeuksia pitää syömäänsä juustoa sisällään. Annukka vilkuili kanssakilpailijoitaan ja lohdutti heitä:

- Ostin sen juuston tuosta Valintatalosta tullessani, olkaa huoleti.
- Kiitos, Kosti huokaisi ja hänen naamansa alkoi saada taas väriä.

Parin minuutin odottelemisen jälkeen kalpeannäköinen Liisi saapui horjuvin askelin takaisin juontajan paikalle. Näytti jotenkin siltä, kuin hänellä olisi vielä paha olo.

- Siirrytään seuraavaan idioottiin. Hillevi, miksi sinä äänestit Artoa ja Heidiä? Liisi uteli.
- No ensinnäkin Arto ei antanut tuolla pukuhuoneessa ryyppyä sen taskumatista ja Heidillä taas on niin leveä perse, etten diggaa siitä, Hillevi kertoi omat vaikuttimensa äänestystulokseensa.
- Vai leveä perse! Katsoisit omaasi, vai eikö tuo turvonnut ruhosi enää taivu edes siihen? Liisi ilkkui taas täyttä häkää.
- Taipuu, Hillevi mutisi ja kokeili samalla takapuoltaan varovasti.
- Mitä meidän taparikollinen sanoo? Ovatko kahleet niin tiukalla, ettei veri kierrä päässä ja aivot ovat jäässä? Liisi mesosi Artolle.
- No Kostia mä äänestin sen takia, etten pidä Keuruusta. Se on nimittäin niin pieni paikka, ettei tällainen taparikollinen elätä siellä rötöstelemällä itseään.
- Säälittävä raukka! Eivät ne sinua sieltä Sörkasta mihinkään Keuruulle päästä. Entä miksi Hillevi sai toisen äänen? Liisi tivasi.
- Ihan vaan sen takia, että mä pöllin tuolla pukuhuoneessa sen lompakon ja siinä oli vain kirjastokortti ja kauppalista, Arto murahti.
- Osasit sentään lukea, että kyseessä oli kirjastokortti, eikä viinakaupan kuitti, Liisi piruili ilkeään tapaansa.
- Osaanhan mä, isot pojat opettivat Sörkassa, Arto ärähti puolestaan.
- Mitenkäs meidän kopiokoneidioottimme puolustelee omia valintojaan Artoa ja Kostia? Liisi käänsi katseensa Heidin puoleen.
- Minulla oli aika vaikea päättää, koska mielestäni kaikki vastasivat verraten hyvin tällä ensimmäisellä kierroksella, Heidi selitti.
- Vai hyvin? Vain korkea koulutukseni ja ääretön sivistykseni estävät minua haukkumasta teitä varsinaisiksi jälkeenjääneiksi ääliömäntti-idiooteiksi, Liisi raivosi.
- Ainakin minä vastasin melkein oikein, Heidi puolusteli omaa vastaustaan.
- Melkein joo. Minäkin sain viime kierroksella lotossa melkein seitsemän oikein, vain ne seitsemän oikeaa numeroa sattuivat puuttumaan, Liisi meuhkasi.
- Ei sitten perkele! Heidi ärähti tympääntyneenä Liisin vittuiluun.
- Mitäs meidän seniili vanhus on oikein saanut näyttöön? Eihän siellä lue mitään. Paina jumalauta idiootti sitä enteriä lopuksi vai jäikö lukulasit kotiin? Liisi herjasi Vihtoria joka oli viimeinen kilpailija.
- Älähän sinä tytönheitukka soittele sitä poskeasi. Nuin ilikeää muijaa ei kukaan juuri arvaa edes kyrvällä koittaa, Vihtori tuumi rauhallisesti ja painoi samalla enteriä.
- Mitä se tämä hullujenhuoneen asukki on saanut oikein taululle? Siinähän on minun nimi kaksi kertaa. Nyt on tainnut papalla mennä puurot ja vellit täysin sekaisin, Liisi hirnui juontajan paikaltaan.
- Kyllä meilläpäin puuro syödään puurona ja velli vellinä. Juontaja on vaan niin läpeensä pirullinen, että päätin äänestää juontajan pois pelistä, Vihtori jatkoi rauhalliseen tyyliinsä.
- Kyllä nyt on tainnut lataamossa jäädä Vihtori lataamatta, täällähän piti äänestää kaksi kilpailijaa pois pelistä, ei suinkaan juontajaa, Liisi piikitteli.
- Toppuuttelehan pimu. Oli puhe, että ketkä kaksi ovat viikon idiootteja ja ketkä kaksi äänestetään pakkaseen. Missään ei sanottu, ettei juontaa voisi äänestää pois, Vihtori perusteli päätöstään.

Liisillä menivät pasmat hieman sekaisin tässä vaiheessa. Hänestä alkoi itsestäänkin jo tuntua, että tiukalle vedetty nuttura kiristi aivan liikaa hänen naamaansa. Lisäksi hänen sisintään oli jäänyt kaivelemaan Vihtorin loukkaavat sanat, ettei häntä muka kukaan edes haluaisi koittaa kyrvällä. Liisi olisi tahtonut mennä lyömään nyrkillä tuota suorapuheista vanhusta. Hän sai kuitenkin kasattua vielä itsensä ja kääntyi katsomaan tulostaulua. Äänet olivat menneet sillä tavalla, että kilpailijoista oli jäljellä enää Annukka ja Vihtori. Hän oli juuri avaamaisillaan suunsa, kun korokkeelle astui ohjelman tuottaja R. Yhti.

- Hyvää iltaa arvon kilpailijat. Koska löysitte säännöistä porsaanreiän ja äänestitte meidän juontajan yhtenä ulos kilpailusta, on kisassa jäljellä enää Annukka ja Vihtori. Koska meillä ei ole juontajaa, esitätte toisillenne kysymykset ja oikein vastannut saa pääpotin, eli kolmetuhatta euroa puhtaana käteen, R. Yhti selitti kilpailun kulkua.

Liisi katseli ja kuunteli aivan hiljaa tuottajaa. Hän oli niin jumissa, ettei kyennyt edes liikahtamaan paikoiltaan, vaan joutui jäämään katsomaan kilpailun päättymistä.

- Jospa minä aloitan, Vihtori ehdotti.
- Olkaa hyvä, R. Yhti sanoi.
- Montako, siis montako s-kirjainta on sanassa Ämmässuo? Vihtori esitti kysymyksen Annukalle.
- Kaksi kappaletta, Annukka hihkaisi.
- Aivan oiken, R. Yhti vahvisti.
- Minä puolestani kysyn Vihtorilta, että paljonko painaa sata kiloa höyheniä gramman tarkkuudella, Annukka kysyi Vihtorilta.
- Kyllä se meillä päin painaa sen tasan sata kiloa, Vihtori vastasi naureskellen.
- Jälleen kerran oikea vastaus. Koska lähetysaikamme loppuu aivan pian, julistan kilpailussa tasapelin ja voittosumma jaetaan Annukan ja Vihtorin kesken, R. Yhti kuulutti virallisesti.
- Mahtava juttu, pääsen ihan autolla kottiin, säästyy nämä kengänpohjat kotimetsissä kävelemiseen, Vihtori iloitsi jaettua voittoaan.
- Ja minä saan ostettua mopon, Annukka tuuletti harvoilla hampaillaan.

Kilpailijoiden tullessa porukalla ulos studiolta, oli studion ulko-oven vieressä jalkakäytävällä tutunnäköinen henkilö ilman päällysvaatteita.

- Palelee, Liisi vinkui kilpailijoiden kävellessä hänen ohitseen.
- Hauku vaikka nuo harakat, niin lämpenet, Vihtori kuittasi takaisin ja viittasi kohti kyseisiä lintuja.