etusivulle
sekalaisiin tarinoihin
tekstipohjaiselle sivulle

04.04.2004

Talk Show

Köpin talk show oli juuri alkamaisillaan ja isäntä Köpi Örvelö istui tyytyväisen näköisenä pöytänsä takana. Jalat hän oli nostanut tuttuun tapaan pöydälle ja kahvimukissa oli kahviliköörillä blandattua kossua. Köpi ei viitsinyt katsella kaikkia turhia julkkiksia ja idiootteja selvin päin. Hänhän oli itse omasta mielestään oikein superjulkkis. Tänään Köpin ohjelmassa piti olla vieraana yksi missi, sekä nuori vasta pinnalle noussut miesnäyttelijä. Köpillä oli paperilla valmiina muutama sopiva herja ja solvaus kummallekin. Pukuhuoneen puolella hän oli ollut molemmille oikein höveli isäntä ja aikonut kysellä vain kilttejä asioita.

- Hei, mä käyn kusella, siirtäkää ohjelman alkamista sen verran, Köpi ilmoitti ja nousi tuolistaan.
- Ei saatana, heti takaisin, ohjaaja huusi raivoissaan.
- Kusi ensin, mulkku! Köpi huuteli mennessään.

Köpin suosikkitemppuja oli tehdä jotain ennalta arvaamatonta tilanteessa kuin tilanteessa. Köpi oikein nautti siitä, että muut joutuivat muuttamaan suunnitelmiaan hänen takia. Kyllä tuollaisten tavallisten kameramiesten ja ohjaajien piti oppia olemaan nöyrä hänen edessään, Köpi ajatteli kävellessään vessaa kohti. Tällä kertaa hän meni tahallaan kaksi kerrosta alempana olevaan vessaan, ettei vaan reissusta tulisi liian lyhyt. Näyttäkööt sillä välin vaikka hänen tähdittämää avoautomainosta. Köpi asteli ala-aulaan portaita pitkin ja käveli aulan takaosassa olevien vessojen luokse. Köpi vilkaisi ympärilleen ja astui sisälle miesten vessaan. Vessassa ei ollut ketään, joten Köpi saattoi valita pissipaikkansa ihan rauhassa. Köpi avasi erään kopin oven ja astui sisälle koppiin. Ovea hän ei viitsinyt laittaa kiinni tai lukita, katselkoot köyhä kansa hänen kusemistaan. Köpi avasi housujensa vetoketjun ja alkoi lorotella. Samalla hän hoilaili.

- Köpi se tässä kusta lorottaa metrisellä mulkullaan, tral lal laa.

Viimein Köpi sai tarpeensa tehtyä ja veti housujensa vetoketjun kiinni. Köpi poistui vessakopista ja käveli käsienpesualtaiden luokse. Ei hän mitään käsiä pessyt, vaan katseli itseään pelistä tyytyväisen näköisenä.

- Vittu mä oon kova jätkä! Köpi uhosi omalle peilikuvalleen.
- Eikö täällä saa vääntää edes torttua rauhassa? Kuului matalalla äänellä takimmaisesta kopista.
- Kuka siellä valittaa? Köpi ärähti itseään katsellessa.

Köpi yritti kuulostella, mutta mitään vastausta ei enää kuulunut. Hän meni uteliaisuuttaan katsomaan äänen suuntaan, mutta kaikki kopit olivat totaalisen tyhjiä. Joku oli kuitenkin puhunut hänelle, Köpi ihmetteli päätään raapien. Katseltuaan aikansa viimeisenä olevaan koppiin, Köpi pyörähti ympäri ja huomasi pelin edessä todella pitkän ja aivan mustiin pukeutuneen laiheliinin. Köpi käveli määrätietoisin askelin tämän honkkelin viereen.

- Sinäkö se täällä vittuilit? Köpi tiedusteli mieheltä.

Mustiin pukeutunut mies ei sanonut sanaakaan, vaan laittoi Köpin eteen pöydälle paperisen käsipyyhkeen. Siihen oli kirjoitettu jotain mustalla tussilla. Köpi otti paperin käteensä ja tavasi tekstin: ”Kaikki on katoavaista. Varo sanojasi tai häviät kuin hullu hoitolaitokseen”.

- Mitä tämä skeida oikein meinaa? Köpi tiedusteli nostaessaan katseensa paperista.

Paikalla ei ollut enää ketään. Köpi katseli ympärilleen ja säntäsi sen jälkeen koppirivistön luokse. Tällä kertaa jokainen kopeista oli lukossa. Köpi potki koppien ovia ja huusi.

- Tulkaa ulos sieltä saatanan runkkaripellet!
- Niin me tulemmekin ja kävelemme porukalla sinun ja egosi ylitse, kuului kuorossa ja koppien seinät alkoivat huojua uhkaavasti.

Köpi ei jäänyt enää kuuntelemaan, vaan säntäsi juoksujalkaa vessassa ulos. Vasta ala-aulan infopisteen kohdalla hän uskalsi pysähtyä vetämään henkeä.

- Onko teillä herra Örvelö joku hätänä? Infotiskin nuori tyttö kysyi kohteliaasti.
- Puuh, ei minulla ole koskaan mikään hätänä. Minulla on tilanne aina hallinnassa, Köpi ärähti ja lähti kohti hissejä.

Köpi päätti mennä takaisin hissillä. Hän ei halunnut nyt lähteä kiipeämään mitään portaita. Äskeinen juokseminen sai tällä kertaa riittää kuntoiluksi. Köpi painoi hissin nappia ja jäi odottelemaan sen saapumista. Hissin kerrosnäytöstä saattoi onneksi seurata helposti sen tulemista kerros kerrokselta. Vihdoin hissi tuli kohdalle ja ovi aukesi. Köpi astui hissiin ja painoi kakkoskerroksen nappia. Jostain ihmeellisestä syystä hissin ovi ei mennytkään kiinni, vaikka Köpi yritti sulkea sitä napilla.

- Mikä helvetti tällekin tuli? Köpi manasi nappeja takoen.
- Anteeksi, se jäi odottamaan minua, sanoi paikalle ilmestynyt pitkä mies.

Köpi vilkaisi miestä tarkemmin ja totesi siinä olevan sama mies, kuin äsken siellä vessassa. Köpi painoi vielä kerran hissin ovien sulkevaa nappia ja ovet alkoivatkin sulkeutua hitaasti. Köpi oli juuri kysymässä mustiin pukeutuneelta mieheltä siitä vessan viestistä, kun hissi nytkähti alaspäin.

- Mitä helvettiä? Minähän olin menossa ylöspäin, Köpi hämmästeli ääneen.
- Anteeksi taas kerran, minä menen vai käymään autollani tuolla alakerrassa, mustiin pukeutunut mies sanoi hyvin matalalla äänellä.
- Vai niin, Köpi murahti ja potki samalla hermostuneena hissin seinää.

Matka alaspäin tuntui kestävän jonkin aikaa. Viimein hissi pysähtyi ja mustiin pukeutunut mies astui ulos hissistä. Köpi vilkaisi ovesta ulos ja totesi alakerrassa olevan aika pimeää. Pian hissin ovet sulkeutuivat ja se lähti kohti yläkertaa. Hissi tuntui taas kulkevan aika pitkään, ennen kuin se pysähtyi. Köpi vilkaisi kerrosnäyttöä ja huomasi hissin olevan jälleen sisääntulokerroksessa. Hissin ovi aukesi ja siihen astui lihava mieshenkilö. Ovi meni kiinni ja hissi nytkähti ylöspäin. Köpin mielestä hissin vauhti vaan tuntui todella hitaalta. Lihava mies alkoi riisua itseään kaikessa rauhassa. Köpi siirtyi varmuuden vuoksi aivan hissin toiseen reunaan. Lihava mies hikoili riisuessaan aivan sairaasti ja hien haju oli todella kammottava.

- Ei tää ole mikään saatanan pukuhuone, Köpi ärähti viimein miehelle.
- Anteeksi kovasti, lihava mies sanoi ja jatkoi riisuuntumistaan.
- Lopeta tuo! Köpi karjaisi miehelle.
- Anteeksi kovasti, mies sanoi ja kääntyi selin Köpiin.

Tämän tehtyään lihava mies alkoi kusta lorotella kaikessa rauhassa hissin lattialla. Samalla hän piereskeli todella pahanhajuisia pieruja ja hyräili jotain kappaletta. Köpi piteli nenäänsä ja tuijotti ihmeissään tuota todella sikamaista tyyppiä. Köpi kuunteli miehen hyräilemää kappaletta jonkun aikaa, kunnes hän muisti kappaleen nimen. Miehen hyräilemä kappale oli ”tahdon olla sulle hyvin hellä”. Nyt alkoi olla kovaksi keitetyn talk show juontajan itsevarmuus nollilla. Köpi ei todellakaan tiennyt, että mitä olisi tehnyt. Hän päätti vai odotella omaa kerrosta ja poistua siitä mahdollisimman nopeasti. Vihdoin etanan nopeudelle edennyt hissi oli kakkoskerroksessa ja Köpi pääsi astumaan siitä ulos. Kengät vain litisivät hänen kävellessään ulos siitä.

- Nopeasti nyt, ohjaaja jo hoputti Köpiä käytävällä.
- Perkele tuota hissiä, ensin joudun sen kanssa alakerran parkkihalliin ja sitten siihen tulee joku pervo kuselle, Köpi ärisi ohjaajalle.
- Mihin kellariin? Ohjaaja tiedusteli hämmästyneen näköisenä.
- No sinne missä autot ovat, Köpi kivahti.
- Ei tässä rakennuksessa ole mitään kellareita, ohjaaja nauroi päin Köpin naamaa.
- Saatanan pelleohjaaja, Köpi tiuskaisi ja paineli ohjaajan ohitse.
- Siitä tämänpäiväisestä ohjelmasta. Meille tuli hieman muutoksia vieraiden suhteen, ohjaaja huuteli Köpin perään.
- Saanko sittenkin ne kaksi missiä? Köpi kääntyi tiedustelemaan.
- Et yhtään. Missi sai jonkun ruokamyrkytyksen sen näyttelijäpojan kanssa ja he poistuivat juuri rakennuksesta.
- Täh?
- Ei mitään hätää, meillä on kaksi vierasta valmiina haastateltavaksi, ohjaaja lepytteli Köpiä.
- Ihan sama, aloittakaa ohjelma merkistäni, Köpi murahti painellessaan sisälle studion ovesta.

Köpi käveli itsekseen kiroillen omalle paikalleen pöydän taakse. Hänellä kävi jo mielessä peruuttaa koko ohjelma, koska hänen valitsemansa vieraat olivat kadonneet. Köpi oli aivan varma, että tilalle otetut vieraat olisivat vielä äskeisiäkin pahempia tuulihattuja ja näin ollen helposti nolattavia katsojien edessä. Köpi tempaisi kunnon tujauksen mukistaan ja oli sylkäistä sen saman tien ulos. Kupissa ei ollutkaan enää hänen alkoholijuomaansa, vaan totaalisen kylmää mustaa kahvia. Köpi nieleskeli kahvin hammasta purren ja yritti samalla löytää jostain syylliset kasvot tälle tempaukselle. Köpi laittoi kuulokkeen korvaansa ja sieltä kuului ohjaajan toive ohjelman aloittamiseksi. Ohjelman alkaminen oli jo vartin myöhässä.

- Hyvät kotikatsomon tuulihatut, tässä illan showman Köpi ja Suomen paras keskusteluohjelma, Köpi alkoi hehkuttaa.
- Tänään meillä on poikkeuksellisesti kaksi vierasta joista en tiedä vielä itsekään yhtään mitään, Köpi selosti ja näytti yleisölle, että alkavat taputtaa.

Köpi jäi itsekin katsomaan aivan hiljaa studion oviaukkoa päin. Pienen odottelun jälkeen verho heilahti ja sisään astui hississä ollut lihava mies teräsmiehen asu päällään. Asu oli kaksiosainen ja miehen maha roikkui housujen päällä aika inhottavan näköisesti.

- Toivottakaa tervetulleeksi meidän turvonnut teräsenkelimme, Köpi alkoi hekotella ja taputtaa samalla.
- Anteeksi kovasti myöhästyminen, lihava mies puuskutti hikeä pyyhkien.
- Sanoo mies joka äsken kusi hissiin minun nähden, Köpi hörähti ja paukutti kämmenellä pöytäänsä.
- Anteeksi kovasti, en tullut hissillä vaan portaita pitkin. Sen takia hikoilen tässä normaalia enemmän, lihava mies vastasi ja kuivaili otsaansa paperilla.
- Hyvät katsojat. Tässä näemmä tosi nuijan joka ei osaa hallita tarpeidensa tekoa ja on lisäksi patologinen valehtelija, Kössi hehkutti.
- Minusta tuntuu, että herra juontajalla on itsellä jotain ongelmia. Sinne juontajan pöydän taakse johtaa nimittäin märät ja hieman tuoksahtavat askeleet, lihava mies sanoi vatsa hytkyen.

Köpi vilkaisi pöydän sivusta ja totta tosiaan, hänen pöytänsä luokse tuli märät kengänjäljet. Köpi otti pöydälle laitetun paperin käteensä ja vilkaisi mitä siihen oli kirjoitettu. Lapussa oli vain teksti ”kysy jotain asiallista. Esimerkiksi, että mitä vieras ajattelee alkoholituotteiden hinnan alennuksesta?” Köpi laittoi lapun syrjään ja tuijotti hetken vierastaan.

- Mistä mielisairaalasta meidän tämäniltainen vieraamme on kotoisin? Köpi heitti kysymyksen ilmaan.
- Sieltä samasta, minne juontajammekin on kohta menossa, kuului verhon takaa hyvin matalalla äänellä.

Yleisö alkoi taputtaa ilman Köpin komentoa ja esiin astui pitkä mustiin pukeutunut mies aurinkolasit päässään. Pitkä mies käveli Köpin pöydän eteen ja laittoi siihen kaksi paperilappua. Toisessa luki mustalla Örvelö ja toisessa harmaalla Köpi. Mies mustissa käveli lihavan miehen viereen ja istahti viereiselle penkille. Ohjaajan ääni kuiskasi kuulokkeen kautta Köpin korvaan, että aloittaa vieraiden jututtamisen kysymällä, että mitä nämä oikein tekevät ammatikseen.

- Tuota, ketään tuskin kiinnostaa, mutta ohjaajan pyynnöstä tiedustelen, että mitä te pellet teette työksenne? Köpi kysyi ja viittasi lihavaa miestä kohti.
- Anteeksi kovasti. Hulluhan se minä. Eihän kukaan muuten kulje tällaisessa asussa, lihava mies naurahti ja raapi paljasta mahaansa.
- Kylläpä tuli yllätyksenä, Köpi hörähti. No, mitäs tämä pitkä laiheliini tekee työkseen muuta kuin kerää kesäisin heiniä olkapäilleen pellolla? Köpi jatkoi vieraiden pilkkaamista.
- Olen, mustiin pukeutunut mies murahti.
- Toinen hullu, Köpi alkoi nauraa.
- Ei, minä olen hullu, tuo vaan on, lihava mies korjasi Köpin väittämän.
- On on on. Minä olen vitun hyvä, mutta mitä tuo musta laiheliini on? Köpi antoi palaa tunteella.
- Köpi on lumimies, kuului äkkiä yleisön joukosta iloinen huudahdus.
- Mitä perkelettä, poistakaa tuo pelle katsomosta, Köpi karjaisi mikkiin.
- Hei, on se snowman, toinen ääni alkoi selittää katsomossa ja koko katsomo repesi nauruun.

Köpi oli hetken todella ihmeissään tästä odottamattomasta käänteestä. Hän vilkaisi vieraitaan ja he molemmat näkyivät istuvan hiljaa paikoillaan. Tämän jälkeen Köpi vilkaisi takanaan olevaa valotaulua. Siinä olevassa tekstissä luki tosiaan Snowman. Köpi kirosi mielessään lavastajat alimpaan hornaan tuollaisesta sairaasta pilasta. Hän päätti järjestää koko porukalle potkut välittömästi ohjelman jälkeen. Köpi otti hermostuneena pöydällä olevan paperinipun käteensä ja alkoi tavata siinä olevia kysymyksiä edellisille vieraille. Hän ei kerinnyt lukea kuin pari riviä, kun katsomo alkoi taas nauraa ihan sikana.

- Häh, jotain hätänä? Köpi kivahti katsomoon päin.
- Löpi on niin suloisen näköinen tuossa kuvassa, katsomon etureunassa istuva nuori nainen sai sanottua naurultaan ja viittasi Köpiä kohti.

Köpi käänsi salamana paperinipun ympäri ja siinä oli hänen kuvansa. Hän poseerasi siinä kukkamekossa ja yläpuolella luki isolla, että ”Miss Löpi uudella uralla”. Köpi alkoi tavata kuvan alaosassa olevaa pientä tekstiä. ” Tunnettu talk show juontaja Köpi sai hermoromahduksen viisi vuotta sitten suorassa televisio-ohjelmassa ja joutui pakkohoitoon mielenvian-sairaalaan. Sairaalassa ollessaan Köpi vaihtoi nimensä Löpiksi ja aloitti uuden uransa kukkamekossa”. Köpi ei voinut uskoa enää silmiään eikä korviaan. Hänen päässään alkoi humista oudosti.

- Saatana, tämä kaikki on pelkkää vittuilua minua kohtaan. Tapan teidät kaikki tällä haulikolla, Köpi raivosi ja tempaisi käteensä pöydällä olleen kuivamustekynän.
- Varokaa, siitä voi lentää vaikka jousi jonkun silmään, kuului yleisön joukosta naurunsekainen huuto.
- Minä varoitin, Köpi karjaisi ja nousi ylös.

Köpi nosti haulikon olkapäälleen ja tähtäsi yleisöä kohti. Saatuaan piiput kunnolla yleisöön päin, hän veti liipaisimesta ja tunsi aseen potkaisevan olkapäätä aika kovasti. Hän tyhjensi molemmat piiput yleisöön päin ja jäi tyytyväisenä katsomaan savuavia piippuja.

- Joko se ampui? Hirnui joku yleisöstä.
- Taisi olla kahdella jousella varustettu kynä, näytti nimittäin ampuvan kaksi kertaa, toinen ääni jatkoi.
- Enpä ole aikaisemmin nähnyt kuivamustekynän potkaisevan noin kovasti takaisinpäin, joku muu lisäsi.
- Juu, pitää varmistaa kotona, ettei vaan talossa ole ladattuja kyniä, kuului myös huvittunut toteamus yleisön joukosta.
- No niin Köpi. Mennään kotiin niin saat tikkarin, lihava mies sanoi ihan Köpin edessä ja otti tätä kädestä kiinni.
- Sellaisen punaisenko? Köpi kysyi naama loistaen.
- Vaikka punaisen, lihava mies sanoi ja talutti Köpin ulos studiosta.

Tämän jälkeen pitkä mustiin pukeutunut mies käveli Köpin pöydän luokse ja katsoi niitä kahta paperilappua jotka oli aikaisemmin jättänyt pöydälle. Niissä ei lukenut enää mitään, vaan ne olivat täysin valkoiset.

- Minähän varoitin, mustiin pukeutunut mies mutisi itsekseen ja poistui ulos ovesta.