Nippelinyhräämö Oy:n aamukahvipöydässä näkyi vain vakavailmeisiä ihmisiä, ei hymyn häivää kenenkään kasvoilla. Elettiin joulukuun puoltaväliä ja maanantaiaamua. Firma oli tarjonnut viikonloppuna työntekijöilleen Tallinnan reissun kaikkine ruokine ja juomine. Paikalla oli suurin osa työntekijöistä ja työnjohdosta, firman johtajaa ei näkynyt missään, vaikka kuppi oli nostettu pöydälle. Tarkemmin katsottuna, kupissa ei ollut kahvia, vaan se oli täynnä viereisen kukkapurkin multaa ja mullan keskellä seisoi sininen smurffi. Mitä se sitten symbolisoikaan, jää todennäköisesti tuon taideteoksen tehnyttä henkilöä lukuun ottamatta muille arvoitukseksi.

- Perkele, laitosmies Pena manasi pöydän päässä.
- Päähänkö sattuu? firmassa metallimiehenä toimiva Jaska kysyi aidosti huolissaan ystävänsä terveydentilasta.
- Ei, kutiaa, Pena murahti ja raapi housujensa etumusta kiroillen.

Pena ei vaan muistanut mistä kutina oli saanut alkunsa. Virolaisen taksikuskin mukaan hänen mukanaan oli ollut alkumatkasta Olga ja Veeruska.

- Missä Aatos? Palkanlaskijana toimiva Jutta kysäisi.
- Soittivat juuri Poliisista, tulee varmaan tänään iltalaivalla takaisin, sihteerikkö Saana sanoi ja korjaili samalla meikkiään pienen peilin edessä.
- Varmaan homo, keskusneiti Liisi tuhahti.
- Mistä niin päättelet? Saana kiinnostui asiasta.
- Se hullu juoksi munasillaan pitkin Tallinnan laituria, Liisi jatkoi ja naurahti hieman muistoilleen.
- Ei se tee siitä homoa, yritti Saana puolustella.
- Ei niin. Mutta se, että ajoi takaa paikallista miespuoleista tullimiestä, tekee, Liisi kuittasi terävästi.
- Vitun pervo, autokuskina ja varastomiehenä toimiva Jore tuhahti ja kaatoi itselleen toisen kupin mustaa kahvia.

Firman henkilökunnasta oli tosiaankin osa, eli talouspäällikkö Aatos, joutunut jäämään olosuhteiden pakosta virolaisten viranomaisten hellään huomaan. Olivat lohdutelleet, etteivät onneksi olleet enää neukkuvallan alla.

- Miten laivan kävi? Työnjohtaja Kalle tiedusteli vaivautuneena.
- Ei se ainakaan uponnut, suunnitteluinsinööri Osku naurahti hieman väkinäisesti.
- Älä vittuile, Kalle ärähti Oskulle.
- Olisit pitänyt tuon linjan siellä laivalla ja jättänyt kapteenille vittuilemisen väliin Osku jatkoi.
- Pitikö sen tulla aukomaan minulle päätään? Kalle puolusteli pää painuksissa ja toinen silmä mustana.
- Ei se tullut, sinä menit sinne komentosillalle. Yritit neuvoa sitä, miten laiva laitetaan taskuparkkiin satama-altaassa, Osku sanoi varovaisen naurahduksen kera.
- Perkele, Kalle kirosi.
- Kutiaako sinullakin? Pena havahtui pöydän päästä.

Kallen risteily oli tullut halvaksi, laivan putkassa oli tarjottu jopa ilmaiset ateriat. Pienenä harmina ilmaisista lounaista oli musta silmä ja aristavat kyljet. Myös selässä oli outoja sinisiä rantuja, jotka onneksi jäivät vaatteiden alle piiloon.

- Onko kukaan nähnyt minun pikkupöksyjä missään? Tuotannossa työskentelevä Veera tiedusteli.

Kukaan ei vastannut, mutta tätä porukkaa tarkkaan katsoessa, saattoi huomata siivoojana toimivan Tahvon haistelevan samalla hetkellä sormiaan silmät kiinni.

- Toitteko mitään tuliaisia? Veeran työpari Henna tiedusteli.
- Satiaisia, Pena murahti.
- Äidille yöpaidan, Tahvo hehkutti innoissaan ja olisi jatkanut, mutta muiden murhaavat katseet saivat hänet tarttumaan uudelleen rättiin.
- Mitä piditte esiintyjästä? Myyjänä toimiva Aimo tiedusteli kynsiensä leikkauksen lomassa.
- Kummasta? Osku kysyi hymy suupielessä.
- Miten niin kummasta? Aimo ihmetteli ja puri huultaan.
- En minä sinun orkesterikorokkeelle oksentamista tarkoittanut, vaan sitä Veeran striptease näytöstä diskossa, Osku hörähti.

Veeran katse painui vielä pöydän alustaakin alemmaksi ja poskille nousi häpeän puna. Vieressä istuva Henna lohdutteli työkaveriaan sanomalla, ettei paikalla ollut sillä hetkellä, kuin pari sataa ihmistä. Kahviossa oli pitkän aikaa täysin hiljaista. Viimein Saanan kännykkä soi. Saana vastasi puhelimeen, mutta ei puhunut sanaakaan sen aikana.

- Se oli johtaja, tulee kuulemma vasta helmikuussa töihin.
- Miksi? Jaska tiedusteli kuppiaan kilistellen.
- Vain smurffi tietää, Jore naurahti ja sai hymyn myös muiden kasvoille.