etusivulle
sekalaisiin tarinoihin
tekstipohjaiselle sivulle

31.03.2005

Limela

Ensimmäiset tapahtumat sijoittuvat viime vuoden kesään, jolloin hiekkalaatikolla istui kaksi pojanvesseliä leikkiautojensa kanssa.

- Äää, älä töni mun autoo, Vilpertti inisi Jahvetille.
- Se on ihan paska, mun isi sanoi teijjän auton olevan lomu, Jahvetti rehvasteli.
- Eikä oo, ite oot paska.

Pojat olivat parhaimmat kaverukset normaalisti, mutta hiekkalaatikolla nousi sananmukaisesti aineet päähän, nuoresta iästä huolimatta. Vilpertin isällä oli autona Corolla, tuo huima kulkupeli Japaninmaan. Jahvetin isä puolestaan ajeli tutulla ja turvallisella Opelilla, olihan niitä ollut suvussa jo vuosikymmeniä.

- Isipä sanoi, että kaikki Kolollat ovat liisipaahtimia ja tympeitä autoja, Jahvetti jatkoi nuoruuden innolla.
- Hölmö, nehän on parhaita.
- Liisinpaahdin, liisinpaahdin.
- Sano Vectra, senkin kakka, Vilpertti ivasi kaverinsa r-vikaa.
- Enkä sano, ei minun talvi sanoo mitään Kololla-miehille.
- Vellihousu, vellihousu, lällällää.
- Teijämpä autosta tulee myös Ooppeli, Jahvetti tempaisi ässän kurapukunsa hihasta.
- No eihän, ei meijjän isi osta koskaan Ooppelia.
- Nii´in, mutta meijjän isin eläs kaveli sanoi kaikista autoista tulevan vanhana Ooppeli.
- Eikä tuu, en usko, Vilpertti suuttui ja paiskasi kaverinsa auton hiekkalaatikon ulkopuolelle.

Jahvetti kimpaantui kaverinsa kohtelusta ja heitti hänen auton vielä pitemmälle. Leikit loppuivat hetkeksi nuorien herrojen könytessä korkeiden hiekkalaatikonreunojen yli. Nuoresta iästään huolimatta pojat olivat kovia automiehiä isiensä tapaan. Kaikki autojutut kuunneltiin hyvin tarkkaan kotona, kun vanhemmat ruotivat naapureiden ja omien autojen arvojärjestystä.

Tuosta edellisestä keskustelusta oli aikaa noin vuosi. Ymmärrettävistä syistä pojat ovat nyt vuoden vanhempia, joka sinänsä ei ole merkittävä tekijä seuraavan keskustelun kulussa. Ainoastaan sanavarasto on kasvanut ja kurapuvut jääneet pieniksi. Tapahtumapaikkana on samainen hiekkalaatikko, tosin nyt eri hiekoilla. Hiekat jouduttiin vaihtamaan kaverusten haudattua siihen talon takapihalta löytämänsä pulunraadon.

- Tiijätkö mitä? Jahvetti tivasi.
- Odota, ääääännännännäää, mä ajan nyt Räikkösen ohi, äääännännännää, Vilpertti kaahasi muoviautollaan takakaarteessa.
- Et sinä voi Läikköstä ohittaa, sulla on vain Limela.
- Tämä onkin maailman nopein Primera.
- Meijjän isipä sanoi teijjän olevan köyhiä.
- Eipäs olla!
- Isi sanoi, ettei kukaan täysijälkinen osta Limelaa ykskutosen koneella.
- Ostaapas!
- Ainoastaan kuulemma teijjän isi on niin tyhmä, lällällää, Jahvetti kiusasi kaveriaan.

Poikien perheissä oli vaihtuneet autot alkuvuodesta syystä, että molempien perheiden autot olivat tulleet kolmen vuoden armoitettuun ikään. Vilpertin isä oli vaihtanut hyvin toimineen Corollan uuteen karvalakki Primeraan pienimmällä koneella. Jahvetin isän kuullessa naapurinsa kaupat, oli tämä mennyt samaiseen liikkeeseen Opelinsa kanssa ja tehnyt kaupat kaksilitraisesta versiosta parhaimmalla varustelutasolla. Autoon oli tungettu tämän lisäksi kaikkea mahdollista lisähärpätintä niin paljon, että häntä itseäkin alkoi jo hinta hirvittää.

- Mikä on paras automerkki? Vilpertti tivasi kaveriltaan.
- Limera kakslitlanen.
- Eikä, ku Nissan Primera.
- Kalvahattumalli, kalvahattumalli, lällällää, Jahvetti lällätteli.
- Äitipä sanoi, että minä saan uuden fillarin ja sit me mennään syksyllä etelään ku me ostettiin se ykskutonen.
- Niin minäki saan uuden fillallin, isi lupasi, sillä on iso liksa.
- Äitipä sanoi teijjän lainanneen jo sukulaistenkin rahat siihen uuteen Primeraan, Vilpertti heitti täsmätietoa kehiin.
- Teijjänpä Limelaa pitää työntää aina käsin, että se nousee tänne palkkipaikalle.
- Eikä tarvi, tyhmä!
- Isipä sanoi sutivansa paskalinkiä teijjän mopo-Limelan ympälillä ja naulavan paskaista naulua.
- Meijjän isipä omistaa sen meijjän Primeran!
- Niin meijänkin isi.
- Eikä omista, äiti sanoi teijjän auton omistavan teijjän mummo, Vilpertti tiesi kertoa kuulemastaan.
- Isipä sanoi teijjän auton kaatuvan helkästi, koska sen lenkaat ovat sellaiset mitättömät nalut.
- Meijjän isipä sanoi teijjän isin olevan suurin pösilö mitä maa päällään kantaa.
- Teijjän isi on niin pösilö, ettei edes Malsista löyvvy niin pösilöä, Jahvetti kimpaantui.
- Teijjän olisi pitänyt pysyä Ooppelissa, niillä ne isin mukaan muutkin pösilöt ajaa.
- Isipä sanoi, että tollaisten köyhien pitäisi ostaa suosiolla Almela tai joku vanha Tatsuni, että oikeilla Limeloilla ajavien ei talvitsisi hävetä niitä kalvalakkimalleja.
- On meijjänkin Primera oikea!
- Eikä ole, se on halpa kopio aidosta. Isin mukaan tuollaisilla ajavat käyvät lahaa sossusta ja pielevät öisin, Jahvetti sanoi ja näytti kieltään leikkikaverille.
- Meijän isipä lähettää teijän isille postikortin sieltä etelästä, lällällää.
- Äitii, Vilpeltti kiusaa, äääää, Jahvetti sai tarpeekseen kaverinsa postikorttiherjasta ja paiskasi autonsa kauas hiekkalaatikon ulkopuolelle.