etusivulle
sekalaisiin tarinoihin
tekstipohjaiselle sivulle

23.10.2006

Joustoluottoa


Pitkään harmaaseen takkiin pukeutunut mies käveli verkkaisin askelin pitkin jalkakäytävää. Hänellä oli kädessään iso pahvinpala. Pahvia hän piti rintaansa vasten, kuin se olisi ollut isompikin aarre. Seistyään hetken punaisissa valoissa, mies astui kadulle, pakottaen kaksi henkilöautoa tekemään paniikkijarrutuksen. Harmaatakkinen ei vilkaissutkaan autoja, vaan jatkoi matkaa kohti lähellä olevaa pientä puistikkoa. Päästyään puiston ensimmäisen penkin luo, mies laski pahvin kädestään. Katseltuaan hetken sitä kuin suurinta taideteosta, hän nosti pahvin penkin selkänojaa vasten. JOUSTOLUOTTOA- sana oikein hyökkäsi silmille tuosta pahvista, kuin se olisi ollut jostain toisesta maailmasta.

Oli ilta, tarkemmin sanottuna perjantai-ilta. Paikan ohitse kulki paljon ihmisiä, lähinnä kait menossa jonnekin juhlimaan. Ihmisiä oli liikkeellä kaiken ikäisiä, skeittaajista aina harmaahapseihin. Harmaatakkinen riisui takkinsa ja laskosti sen huolellisesti puistonpenkin selkänojalle, niin ettei kyltti peity missään tapauksessa. Harmaan takin alta paljastui harmaa puku, joka oli ollut siisti ja puhdas viimeksi pari sukupolvea takaperin. Ilta oli jo tosin hämärtynyt sen verran, etteivät isommatkaan tahrat enää hyppineen niin pahasti silmille.

- Joustoluottoa, joustoluottoa, täältä pikaisesti joustoluottoa, harmaapukuinen mies alkoi huudella.

Kukaan ei noteerannut miehen huutelua millään tapaa, vaan ohittivat hänet turvallisen matkan päästä. Mies jatkoi tyynen rauhallisesti huutelemistaan aina kun joku lähestyi paikkaa. Tuota jatkui tunnista toiseen, ikään kuin se olisi ollut miehelle vain harmitonta ajanvietettä. Kello lähestyi yhtä aamuyöllä, kun penkkiä kohti asteli horjahdellen tukeva mies ilman takkia.

- Minä sitä luot-toa, asiakas sopersi.
- Pankista saa, harmaapukuinen sanoi.
- Ne kiinni ja nyt pitäisi saada vähän massii. Kato, yks eukko tuolla odottaa, tiätsä?
- Eukko, pidätkö orjia?
- Hähää, pano se vaan on, tiätsä?
- Tonnin saat, harmaapukuinen hymyili.
- Ihan tosi?
- Onko hyvät tissit?
- On on, se on sellainen isorintainen, tukeva mies selitti innoissaan.
- Kuule, yksi juttu, pitää jättää pantti, harmaapukuinen vaati.
- Pantti, niin joo. Tuota, ota tämä kello, se on aika arvokas.
- Ei riitä, jotain henkilökohtaista, mitä ilman et tule toimeen.
- Hei, tässä tää mun ajokortti. Kuka tässä nyt viikonloppuna ajelee minnekään, heh heh.
- Missä se nainen odottelee, kapakassako? harmaapukuinen tiedusteli miehen ajokortti kädessään.
- Ei, vaan tuolla taksitolpalla.
- Jätä kikkeli.
- Äh, mitä? tukeva mies räpytteli silmiään.
- Henkilökohtainen ja takaisinmaksu taattu, etkä tule toimeen ilman sitä.
- Niin mutta, entä se nainen?
- Onko kamerakännykkää?
- Minullako?

Viimein tukeva mies tajusi humalaltaan, että harmaapukuinen oli tarkoittanut hänellä olevaa puhelinta ja sitä, oliko siinä kamera. Vastattuaan kysymykseen myöntävästi, harmaapukuinen käski miehen ottaa sillä kuvan omasta vehkeestään, ikään kuin muistoksi siitä mitä jätti pantiksi. Harmaapukuinen kääntyi vielä ympäri, jotta asiakas saa rauhassa kuvata omaa vehjettään. Tukeva mies otti kuvan ja ilmoitti harmaapukuiselle tämän voivan kääntyä.

- Eikö ne siis nämä luotot ole yleensä ilman vakuuksia?
- Onko, missä? harmaapukuinen kurtisteli kulmiaan.
- No Ellos ja mitä niitä onkaan.
- Otatko oluen, harmaapukuinen ojensi miehelle avattua pulloa.
- Kiitos, hyvä palvelu, tämä vastasi ja kulautti ihanan kylmää olutta kurkusta alas.
- Suositteliko joku meitä? harmaapukuinen tiedusteli alkaessaan täyttää jotain kaavaketta puiston penkillä istuen.
- Ei, minä vaan tulin. Näin tuon kyltin aikaisemmin illalla.
- Tonninko minä lupasin?
- Niin, niin, mutta se pantti, tukeva mies nikotteli muistaessaan kikkelin.

Hän oli tullut ajatuksissaan siihen tulokseen, ettei voi ilman kikkeliään mennä sen himokkaasti katsovan nuoren isorintaisen naisen kanssa heille kotiin. Entä jos tulee sen lisäksi vielä kusihätä, mitä sitten?

- Minä, minä en taidakaan ottaa sitä joustoluottoa, hän alkoi epäröidä juotuaan pullon tyhjäksi.
- Katso mitä tässä lukee, harmaapukuinen ojensi virallisen näköisen kaavakkeen.

Tukeva mies luki lapun, luki sen vielä toisen ja kolmannenkin kerran, ennen kuin hänelle valkeni koko sanoma. Hän oli muka sitoutunut koko joustoluottosummaan juomalla pantin sopimisen jälkeen pullon luotontarjoajan olutta suoraan pullon suusta.

- Minä, minä en tiennyt tästä, tukeva mies nikotteli hien noustessa otsalle.
- Minä en tiennyt sinun rahapulasta, joten tasoissa ollaan vielä tässä vaiheessa, harmaapukuinen vastasi.
- Et sinä voi, mies alkoi parkua.
- Onko sinulla satiaisia?
- Ei, ei ole!
- Sitten minä voin.

Tukeva mies otti kaksi taka-askelta, katsellen samalla mahdollista pakotietä paikalta. Jospa hän vain juoksisi niin lujaa kuin mahdollista ja huutaisi apua vastaantulijoilta. Tai jospa hän juoksisi tästä suoraan kadulle ja pysäyttäisi jonkun auton? Ei tämä voinut olla totta, tuo harmaapukuinen mieshän oli täysin seinähullu.

- Eikö, eikö tätä voitais sopia jollain tapaa? tukeva mies yritti sovitella.
- Helposti.
- Ku-kuinka helposti.
- Tämä on joustoluotto, sanoohan se nimikin.
- Huh, hyvä, minä jo säikähdin, mies pyyhki otsaansa.
- Laitat kaiken omaisuutesi tähän säkkiin, siis puhelin, lompakko, kello, sormukset ja vaatteet kalsareita myöten.
- Mi-mitä, onko tämä ryöstö?
- Ei, vaan joustoluotto. Sinä joudut tämän paperin mukaan nostamaan olutpullon juonnin jälkeen vähintään minimisumman ja antamaan siihen vaadittavan pantin.
- Mi-mitä, si-siis paljonko?
- Vähän menee firman tappioksi, mutta ota tuosta, harmaapukuinen heitti tukevan miehen eteen maahan harmaan pitkän takkinsa.
- Takki?
- Kikkeli, harmaapukuinen vastasi.
- Ta-takki käy hyvin, mies änkytti ja alkoi kädet täristen tunkea omaisuuttaan harmaapukuisen ojentamaan mustaan säkkiin.

Tukeva mies tärisi pelosta ja kylmyydestä riisuessaan harmaan takin suojissa kalsareitaan. Viimein kaikki mitä hänellä oli ollut mukanaan, oli tuossa säkissä ja säkki harmaapukuisen vieressä puistonpenkillä.

- Minä, minä teen tästä ilmoituksen! mies raivosi.
- Miksi, minähän tarjosin vaihtoehdoksi pankkia?
- Ei ne oo auki nyt.
- Mutta sinä olet.
- Ei tämä voi näin mennä, ei ikinä!
- Iso mies, kikkeli ja kaikki, mitä vingut? harmaapukuinen kysyi kyltti kainalossa ja säkki toisessa.
- Muka joustoluotto, pah!
- Ajattele positiivisesti.
- Vai vielä positiivisesti, ryöstö tämä oli.
- Ei vaan luotonantoa. Katsos, sinä sait takin näitä rojujasi vastaan, jotka minä kauppaan pilkkahintaan eteenpäin. Huomenna toteat sen takin arvon olevan vain muutaman euron, eli tappiota tuli ja reilusti.
- Olisi pitänyt sittenkin mennä sinne pankkiin, paksu mies huokaisi.
- Ihan sama, sillä molemmissa tapauksissa on lopputuloksena tuulen huuhtoma perse. Hiveleekö se muuten kivasti?
- Niin mikä?
- Tuuli, siinä takin takaosassa on muuten perseen kohdalla iso reikä, ellet sattunut huomaamaan moista pikkuseikkaa, harmaapukuinen ilmoitti astellessaan verkkaisesti pois puistikosta.
- Miksi sen luoton nimi on joustoluotto? tukeva mies huusi harmaapukuiselle.
- Se joustaa ihmisten elämäntilanteen mukaan, eli vie rikkailta enemmän kuin köyhiltä, kuului vaimea vastaus kadun reunasta.
- On siinä reikä, tukeva mies mutisi ääneen koskettaessaan paljasta takapuoltaan takin reiän kautta.



© Rauno Vääräniemi