Etusivulle
Rutinoffin kuskin tarinat
Tekstipohjaiselle sivulle


5.10.2025

Toyota-mainos

      Närän Toyota-mainoksen kuvaukset – kuva www.rutinoff.net / Bing image greator

Jarnon lähdettyä asunnostani, menin ikkunaan varmistamaan, että tossukkaukko painelee ongelmineen kotiinsa, eikä jää hengailemaan meidän taloyhtiömme pihalle. Siinä oli nimittäin sellainen vaara, sillä Närä näkyi puuhastelevan jotain parkkipaikan puolella. Siellä oli muutakin porukkaa, joten päätin lähteä ottamaan selvää asiasta.

Ilmat olivat jo viilenneet sen verran, ettei ulkona tarjennut enää t-paidassa, joten buutsien seuraksi nahkarotsi päälle ja menoksi. Pysähdyin rapussa hetkeksi kuuntelemaan, että kuuluiko hullun ämmän asunnosta mitään mekkalaa. Ei kuulunut, joten viinipänikkä oli varmaan tehnyt tehtävänsä. Jostain kumman syystä hullu ämmä oli alkanut kesällä tissutella viiniä sen sijaan, että ajaisi taksia. Lieneekö lorvikatarri iskenyt, vaiko hiipivä hulluus? Jos minulta kysytään, niin veikkaan jälkimmäistä.

Kävelin raput alas, kiersin talon parkkipaikalle ja pysähdyin oman Rutinoffini taakse tarkkailemaan tilannetta. Parkkipaikalla olikin enemmän porukkaa, mitä olin nähnyt asunnostani ulos vilkuillessa. Närän ympärillä hääri aika epämääräisen oloinen sakki. Minulle tuli mieleen tyypeistä, että nyt oli lähiseudun originelli alkuasukaskunta lähtenyt päiväretkelle lähimpään juottolaan ja eksyneet matkalla. Toivon mukaan eivät sentään olleet uusia naapureita.

Päässäni pyöri kaksi ajatusta. Ensimmäinen oli, että käännyn ympäri, hipsin kotiin, laitan verhot kiinni ja unohdan tämän näyn. Toinen oli se, että otan selvää mitä pihalla oikein tapahtui. Ennen kuin kerkesin päästä ajatuksissani yhtään pitemmälle, huomasin käveleväni kohti Närää ja hänen laumaansa. Eivät kait ne sentään mitään Toyota-opetuslapsia olleet, kerkesin miettiä ennen ryhmä rämän luo saapumistani.

- Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää, sanoin kuuluvalla äänellä Närän Yariksen luo saavuttuani.
- En kaipaa häiriötekijöitä, painu muualle auto-ongelminesi, Närä murahti.
- Ei minulla ole auto-ongelmia. Koko sana on ihan vieras. Miten se tavataan? Tavataanko se To-yo-ta?
- Suu kiinni nulkki, kun aikuiset keskustelee, Närä kivahti ja polkea läpsytti nahkasaapasta parkkipaikan asfalttiin.
- Mistä te keskustelette? utelin.
- Duunataan sigamageeta filkkaa, noin 25-vuotias laiha honkkeli selitti kolmijalalla olevan kameran takaa.
- Siis kuvaatte tuota flikkaa? osoitin reilu viisikymppistä naista, joka oli päässyt hieman tukevoitumaan.
- Kuvataan filmiä! Eikö mene ymmärrykseen tyhmällä? Närä kivahti.
- Siistii, tulit sä fanittaa meitsii? honkkeli kysyi.
- Et näytä tutulta. Oletko joku julkkis? kysyin.

Jos minun olisi pitänyt veikata jotain, niin ehkä honkkeli voisi olla joku tosi-tv-tähti.

- Mä oon kameramies Juzzzkii kolmella zetalla. Nuo tuossa on Hannu ja Kerttu Talkkarit-sarjasta. Sitten on vielä äänimies Zoikko, joka on nyt joko shitillä tai tziigaa äänimies Eskon ketzei.
- Rutinoffin kuski, esittelin itseni.

Suoraan sanottuna en ymmärtänyt, että mitä tuo kyseinen ryhmä oli kuvaamassa. Närän perhepotretti se ei ollut, joten epäilin aiheen liittyvän Toyotaan tai sen onnellisiin omistajiin. Närän auton luona seisova vanhempi erittäin tukeva Talkkarit-pariskunta tuskin olivat ainakaan Yariksen omistajia, sillä eivät he siihen yhtä aikaa mahtuisi, ainakaan kovin mukavasti.

- Missä meidän klaffi on? Juzzzkii kyseli ympärilleen vilkuillen.
- Vastahan se eilen oli tässä, Närä hämmästeli.

Samassa Hannu nosti kätensä ylös ja sanoi:

- Se taitaa olla matkalla Ouluun.
- Ouluun? Närä kummasteli.
- Niin. Vaihdoin sen eilen illalla olutlaatikkoon tuolla ostarilla, Hannu osoitteli suuntaan, jossa oli käsittääkseni vain pelkkää metsää.
- Pöljä, siellä on vain kuusikkoa, Närä tuhahti.
- No sitten se oli tuolla, käsi osoitti toiseen suuntaan.
- Siellä on sekametsää ja joki. Tuplapöljä, Närä puhisi.

Samassa paikalle löntysteli mikrofonipuomin kanssa noin kuusikymppinen keskivartalolihava kaljupää kuulokkeet kaulalla.

- Vittu mitä titityytä koko eilinen setti, äänimies Zoikko manaili.
- Äänitit illalla jotain vitun talitinttiä. Sanoit, että nyt tuli vuoden luontodokumentti ilman kuvaa, Juzzzkii sanoi.
- TURVAT TUKKOON ja aletaan kuvata! Närä karjaisi.

Seuraavaksi Närä luki kädessään olevasta vihkosta mitä kuvattava kohtaus pitää sisällään. Siinä nuoripari kohtaa parkkipaikalla romanttisissa tunnelmissa, mutta kiinnittävät huomion Toyota Yarikseen ja alkavat suunnitella yhteistä tulevaisuutta Yariksen kanssa.

- Ymmärtääkö jokainen tehtävänsä? Närä kysyi.

Pariskunta ja kuvausryhmä nyökytteli päitään. Tässä kohtaa itseäni alkoi harmittaa, etten ottanut mukaani retkituolia. Koska minulla ei ollut jakkaraa, kysyin Närältä:

- Voinko ajaa Rutinoffin tähän vierelle ja katsella tätä komediaa autosta käsin?
- Et.
- Miksi en?
- Siitä virtaa negatiivista energiaa ja herkät näyttelijät voivat häiriintyä.
- Höh. Minusta tuntuu siltä, ettei täällä ole muita kuin häiriintyneitä.

Närä mulkaisi minua kiukkuisesti, mutta ei sanonut mitään. Tämän jälkeen kuvaaja, äänimies ja näyttelijät asettuivat sovituille paikoille. Klaffin puuttumisen Närä korvasi hakkaamalla kahta kiveä vastakkain. Näin sivusta seurattuna vaikutti siltä, että hommahan lähti toimimaan ihan aikuisten oikeasti.

- Hei hani, Hannu aloitti.
- Moi köriläs, Kerttu vastasi.
- Ihanaa nähdä, Hannu jatkoi.
- Vau, onko tuo Mazda? ukilla oli samanlainen. Se oli tosi hyvä ja luotettava auto, Kerttu sanoi ja viittoili Yariksen suuntaan.
- POIKKI, POIKKI, POIKKI! Se ei ole mikään ikävä kopioauto Mazda, vaan TOYOTA YARIS! Närä karjui.
- Niin mutta se näyttää ihan Mazdalta, Kerttu puolusteli.

Tässä kohtaa peruin ajatukseni siitä, että homma lähtisi toimimaan aikuisten oikeasti. Tämähän vaikutti oikeastaan erittäin mielenkiintoiselta. Harmi vaan, ettei minulla ollut mitään istuma-alustaa mukana. Närä puolestaan puhisi kiukusta ja luetutti näyttelijöillä vielä kerran koko mainoksen vuorosanat.

- Klaffi, Närä karjaisi lyötyään kiviä yhteen.
- Hei hani, Hannu aloitti.
- Moi köriläs, Kerttu vastasi.
- Ihanaa nähdä, Hannu jatkoi.
- Tulitko isäsi Volvolla vai äitisi Nissanilla? Kerttu kysyi.
- EI, EI, EI, POIKKI! Tänä ei ole mikään Volvon tai Nissanin mainos Närä karjui.
- Olisin seuraavaksi ottanut puheeksi tuon Mazdan, Kerttu osoitteli Yarista.
- SE ON YARIS, YARIS, MENEEKÖ JAKELUUN? Närä karjui.

Kerttu nyökytteli päätään ja lupasi seuraavalla otolla olla täysin käsikirjoituksen mukainen. Loppuun hän lisäsi, että vaikka auto näyttääkin ihan Mazdalta. Närä kuunteli naama niin punaisena, että minä pelkäsin papparaiselta katkeavan kohta verisuoni päästä.

- KUVAUS, KÄY! Närä karjaisi.
- Hei hani, Hannu aloitti.
- Moi köriläs, Kerttu vastasi.
- Ihanaa nähdä, Hannu jatkoi.
- Ooh, näetkö, hieno auto tuossa! Kerttu sanoi ja osoitteli Yarista.

Samassa Närä havahtui näyttelijöiden vuorosanojen seuraamisesta ja kysyi kuvaajalta:

- Mihin se äänimies hävisi?
- Kuulemma häiriöääniä.
- TAKAISIN SIELTÄ! Närä karjui parkkipaikan reunaan siirtyneelle äänimiehelle.
- Siellä on ihan hirveä hälinä. Luonnon monimuotoinen äänimaailma jää sen alle, äänimies Zoikko vastasi.
- MIKÄ ON?
- Vittu, hirveä pöhinä. Ei mun korvat kestä sellaista.

Seuraavaksi Närä piti puhuttelun sekä ääni- että kameramiehelle. Luotodokumentit oli kuvattava ja äänitettävä joskus muulloin. Nyt fokuksessa oli vain ja ainoastaan Toyota-mainos.

- Valitan tästä liittoon, äänimies ilmoitti.
- Minkä vuoksi? Närä kummasteli.
- Tässä työssä rajataan vahvasti oma-aloitteisuutta ja väheksytään merkittäviä luontoarvoja. Sellainen ei tee hyvää.

Närä käveli seuraavaksi suurin piirtein oman ikäisensä äänimiehen luo, otti tätä korvasta kiinni, väänsi siitä ja sanoi:

- Saat unohtaa sen kolmen euron ylimääräisen korvauksen, mikäli vingut vielä kertaakaan jotain liitosta tai luontoarvoista.

- Okei, okei, älä nyt hermostu hyvä määän!
- Ei kait tästä kuvata mitään kokoillan elokuvaa? kysyin Närältä.
- Turpa kiinni nulkki. Täällä ei sallita katsomohuutelua.

Seuraavaksi Närä kävi jälleen kerran läpi koko mainoksen kuvauksen. Näyttelijät vakuuttelivat pysyvänsä nyt sata varmasti käsikirjoituksessa ja äänimies lupasi olla paikalla, vaikka mikä olisi. Klaffin jälkeen kaikki lähti sujumaan todella mallikkaasti. Näyttelijät tapasivat, vaihtoivat repliikkejä, kävelivät Yariksen luo sitä ihastellen.

Tässä kohtaa Närä huusi poikki ja sanoi, että kuvakulmaa muutetaan ennen seuraavaa otosta. Ennen kameran siirtämistä Närä halusi katsoa edellisen otoksen. Tuijotettuaan kameran näyttöä tovin, Närä nosti päätään ja kysyi:

- Oletko sinä halvatun tolvana kuvannut lähes koko ajan Opelin vannetta? Käänsin itse päätäni ja totta tosiaan, hieman pitemmällä oli pysäköitynä Opel Corsa, jonka vanne oli nähtävästi sattunut kameran tulilinjalle.

- Aika vitun ziisti ze Opelin logo. Zillaaa bro, Juzzzkii vastasi.
- Mitä sinun päässä oikein liikkuu? Närä tivasi ja tuijotti kameramiestä silmiin.
- Varmaan ajatus…joo sehän se oli. Voitas tästä tehdä ziisti Opelixin filkka. Ziisti Z vain pyörii.
- Nyt se kamera oikeaan suuntaan ja uusi otto äskeisestä, Närä puhisi.

Tällä kertaa Närä kävi itse katsomassa kameran näytöltä, että kamera kuvaa varmasti oikeaan suuntaan ja kaikki Opeliin liittyvä oli rajattu pois. Äänimies sai myös tiukan kehotuksen äänitellä titityyt ihan muina aikoina. Lopulta paletti vaikutti olevan jälleen kerran kasassa ja kuvaus saattoi alkaa. Otto meni kumma kyllä putkeen kerrasta, mikä oli ainakin minulle suuri yllätys. Ehkä täällä ei sittenkään tarvitsisi seisoskella koko päivää, illasta nyt puhumattakaan.

- Siirrytään seuraavaan ottoon, jossa Yarista ihasteltuanne siirrytte sen sisätiloihin ja alatte suunnitella yhteistä tulevaisuutta Yariksen omistajina, Närä selitti tulevaa.
- Mikrofonipuomi ei mahdu autoon. Pitää tehdä kattoon reikä, että saadaan puomimikki autoon, Zoikko ilmoitti.
- Minä voi tehdä sen reiän, nostin käden ylös.
- Siihen ei tehdä yhtään reikää. Keksikää joku muu konsti, Närä ärähti.
- Ilonpilaaja, tuhahdin.

Lopulta Zoikko irrotti mikin puomista ja kävi sovittelemassa sen auton sisätiloihin. Itse hän jäi nauhurin kanssa piiloon Yariksen taakse.

- Anteeksi, mutta haittaako äänimiestä se, että ruostuminen kuuluu nauhalla, kysyin.
- Miten niin kuuluu? Närä kääntyi kummastunut ilme naamalla puoleeni.
- Ruoste nakertaa, niin kyllähän siitä herkkä mikki ääniä poimii, selitin.
- TOYOTAT eivät ruostu! Paina se kaaliisi pölvästi, Närä kiehui.
- Ihan vaan huomioksi, yritin vielä.
- Sitä ei huomioida, tupla pölvästi!

Ihmeen negatiivista suhtautumista, kun yritin vain tuoda esille seikkoja, jotka saattaisivat olla häiriötekijöitä ääniraidalla. Puhistuaan hetken aikaa yksinään, Närä kokosi taas porukan kasaan ja selitti juurta jaksaen, miten toinen otto tulee menemään. Kaikki nyökyttelivät sen näköisinä, että homma on selvä ja hallinnassa. Klaffin jälkeen homma alkoi pyöriä.

- On se Yaris. Istutaanko sisälle? Hannu kysyi.
- Kyllä rakas, odotinkin sinun kysyvän sitä, Kerttu vastasi.

Seuraavaksi Kerttu kiersi auton apukuskin puolelle ja Hannu avasi kuljettajan puoleisen oven. Kerttu sai myös oman oven auki ja istahti sisälle.

- Pröööt, kuului naisen istuutuessa erittäin selvästi.
- Voi vittu mitä pörinää, äänimies karjaisi samalla ja loikkasi pois auton takaa niin vauhdikkaasti, että kuulokkeet tempautuivat pois miehen päästä.
- Mitä tämä nyt on? Närä kummasteli.
- Tuo pasko mikkiin, Zoikko osoitteli Kerttua.
- Varovasti pieraisin. Auto oli niin ahdas, Kerttu puolustautui.
- Tuulisuoja menee ainakin pesuun, voi, voi, Zoikko voivotteli.
- Oi voi, tuleekohan tästä koskaan valmista? voivottelin itsekin Närälle.
- Sanakin vielä, niin tuplaan vesimaksusi pöljäke, Närä kivahti minulle.

Meni hetki ennen kuin Toyota-jäärä sai porukan taas kasaan ja varmistettua, ettei kuvauksissa enää piereskeltäisi. Moinen toiminta kun ei ollut sen luonnollisuudesta huolimatta eduksi Toyotan brandille. Klaffin jälkeen homma alkoi jälleen pyöriä:

- On se Yaris. Istutaanko sisälle? Hannu kysyi.
- Kyllä rakas, odotinkin sinun kysyvän sitä, Kerttu vastasi.

Kerttu pääsi tällä kertaa autoon ilman kaasunpurkauksia. Myös Hannu ahtautui autoon ratin taakse, mitä itse pidin suoranaisena ihmeenä miehen koko huomioiden.

- Muuten, miksi tämän Mazdan ovet olivat auki? Kerttu kysyi.
- Ei, ei, ei, Närä vaikeroi ja polki nahkasaapasta kiukkuisena asfalttiin.
- Niin mutta eihän kukaan jätä autoa nykyisin parkkipaikalle ovet auki, Kerttu puolustautui. - Mainoksessa ei kysellä. Mainoksessa mennään ja tullaan sujuvasti, eikä kysellä, Närä puhisi.
- Niin, ziis zillai zmoothisti, Juzzzkii kommentoi kameransa takaa.
- Eikö teidän pitänyt olla ammattinäyttelijöitä? Närä kysyi Hannulta ja Kertulta. Olittehan te siinä Talkkarit sarjassa vuosikymmeniä, Närä kummasteli.
- Kerrotaanko? Hannu kysyi.
- Kerrotaanko mitä? Närä hämmästeli.
- Sitä sarjaa sponsoroi Mazda. Olemme sille merkille hyvin uskollisia, joten gootpai pölvästit, Hannu ilmoitti ja nousi autosta.
- Sitä paitsi tuo olisi Mazdaksi ihan käsittämättömän ruma, Kerttu sanoi.
- Mazda kakkosen yksi versio on täysin Yariksen kopio, Närä puolustautui.
- Itse olet huono kopio. Ei tule myymään nuo Toyotat Suomessa vaikka mitä mainoksia yrität tehdä, Kerttu ilmoitti.
- Ei niin, Mazda rules, Hannu komppasi.

Tämän jälkeen tuhti pariskunta poistui paikalta taakseen vilkuilematta. Hetken aikaa heidän peräänsä katseltuamme kysyin papparaiselta:

- Mistä oikein löysit tuon pariskunnan?
- Etsin Haten foorumilta näyttelijöitä Toyotan mainokseen.
- Minkä Haten?
- Hate Toyotan.
- Ehehee, no tuo selittää kaiken. Ei muuta kuin pistät sinne vain uuden hakuilmoituksen. Eiköhän se Hate löydä sinulle sieltä uudet näyttelijät.
- Kuvaan sen yksin, Närä murahti ja kävi sulkemassa Yariksensa ovet.

Koska näyttelijät olivat häipyneet paikalta, Närä kävi maksamassa kameramiehen ja äänimiehen palkan. Siinä ei nähdäkseni montaa kymppiä vaihtanut omistajaa, vaikka Närä maksoi samalla myös bonukset. Sen tehtyään hän sanoi:

- Häipykää joka iikka!
- Mielelläni. Ei tällaista olisi ihan koko päivää jaksanutkaan katsella. Draaman kaari oli liian lyhyt ja komediallisesta puolesta puuttui hersyvyys, sanoin.
- Häivy tolvana! Närä komensi.

Haluatko pysyä kärryillä, rattailla tai jousilla siitä mitä Rutinoffin kuskin sivustolla tapahtuu? Liity Facebookin Rutinoff-ryhmään, niin olet paalupaikalla, etkä vain haistele pakokaasuja. Facebook-ryhmä on myös autoiluhuumorin jakopaikka.