Etusivulle
Rutinoffin kuskin tarinat
Tekstipohjaiselle sivulle


23.7.2023

Laadunparannuskampanja

       Laadunparannuskampanja – kuva www.rutinoff.net / Microsoft Bing image creator

Kesä porotti kuumuuttaan ja tuskailin Rutinoffin luona puuttuvaa ilmastointia. Olin toiveikkaana suunnitellut lähteväni ostamaan lähikaupasta jäätelöä, mutta auto oli niin kuuma, että pomppasin siitä takaisin ulos. Jäätelö olisi todennäköisesti juotavassa kunnossa, mikäli menisin sitä autolla hakemaan. Ehkä olisi sittenkin parempi vaihtoehto käydä ostamassa olutta, se kun ei lämmön vuoksi muuta olomuotoaan. En ollut oluen ylin ystävä, mutta kyllä sitäkin saattoi kesäkuumalla juoda jokusen tölkin. Tulikuuma Rutinoff ei kuitenkaan houkutellut edes oluen ostoon lähtemistä, joten jäin pohtimaan autoni vierelle koko kaupassa käynnin järkevyyttä.

Tovin siinä asiaa pähkäiltyäni huomasin parkkipaikalle kääntyvän Skoda Enyaqin. Niin ne vaan sähköautot lisääntyvät, ajattelin mielessäni auton kulkua seuraten. Auto mateli hitaasti ja löysi paikkansa Närän ruudusta.

- Hitto, taas joku sokea urpo, tuhahdin ääneen ja lähdin kohti väärään paikkaan pysäköinyttä autoa.

Kävelin reippaasti Skodan vierelle ja kurkkasin sisälle, että mikä urpo ei tajua, että tolppapaikat ovat varattuja paikkoja.

- Närä! parahdin ääneen huomattuani papparaisen kuljettajan jakkaralla.

Koputin kuljettajan puoleiseen sivuikkunaan ja onnistuin säikäyttämään Toyota-jäärän oikein kunnolla. Kesti hetken, ennen kuin Närä sai avattua sivuikkunan.

- Tuliko housuihin? kysäisin virnistellen.
- Eikö pöljällä ole muuta tekemistä, kuin kytätä täällä parkkipaikalla, häh? Närä ärisi.
- On paljonkin, mutta tämä näyttää kantavan eniten hedelmää, ehehehee.
- Oliko jotain asiaakin?
- Käänsitkö takin?
- Hmph, pärjään kesällä pelkällä kauluspaidalla, Närä puhisi.
- Onko se Skoda-paita?

Närä painoi sivuikkunan takaisin kiinni ja jäi myrtsin näköinen mököttämään autoon. Ilme oli kuin pikkupojalla, jonka ainoa leluauto oli jäänyt patterin väliin. Koputin uudelleen sivuikkunaan. Hetken päästä papparainen avasi lasin uudelleen.

- Mitä nyt, pöljä? Närä kivahti.
- Miksi vaihdoit Skodaan? Olisihan tuolla rahalla saanut ostettua jo autonkin? utelin.
- Hmph, minä en ole vaihtanut Toyotaa Skodaan.
- Ahas, ostit siis tämän Toyotan lisäksi. Mitä teet kahdella autolla?
- En ole ostanut.
- Onko Toyota sanonut stop ja nyt se odottelee Kuusakoskella murskainta?
- Ei ole. Ihan pöljä ajatuskin, että Toyota menisi rikki, pyh! Närä tuhisi.
- Joku selitys tälle Skodalla ajamiselle nyt kuitenkin on, penäsin.

Närä ryki ja kakisteli, että voihan sitä autoilla ajella ilmankin, että olisi kyseisestä mallista yhtään kiinnostunut. Olihan se myös tiedettävä, että miten huonoja ne kilpailijat ovat Toyotaan verrattuna.

- Ja päätit sitten aloittaa kyseisen vertailun Skodasta?
- En päättänyt, pah!

Sain tovin inttää papparaisen kanssa, että hän suostui avaamaan sanaista arkkuaan sen verran, että pääsin Skodalla ajamisen juonesta kiinni. Lopulta Närä huokaisi ja sipisi hiljaa.

- Laadunparannuskampanja.
- Siis mitä? Sanoitko laadunparannuskampanja? hämmästelin kuulemaani.
- Sanoin, papparainen sipisi takaisin.
- Hetkinen. Nyt en ymmärrä. Ajat Toyotalla, kerrot kyseessä olevan
 laadunparannuskampanja ja tulet kotiin Skodalla.
- Niin, Toyotan laadunparannuskampanja, Närä pihisi naama punaisena.
- Ehehehee, mahtaa tuntua nyt hyvältä, kun laatu on parantunut, ehehehee.
- EIKÄ TUNNU!

Papparainen sulki taas vihoissaan sivuikkunan, mutta laski sen hetken päästä alas, sulkeakseen sen taas. Muutaman kerran sivuikkunaa rempattuaan ikkuna jäi ala-asentoon ja pääsimme jatkamaan hieman kireähköä keskusteluamme.

- Voitko täsmentää, että mikä siinä laadunparannuskampanjassa on tarkoitus?
- Se on Toyotan tehtaan laadunparannuskampanja. Yaris saa uuden tehokkaamman akun. - Siis normaali huoltokäynti, kun vanha akku on sökö.
- No eihän ollut sökö. Siitä vain tulee laadunparannuskampanjassa parempi, Närä
huomautti.
- Jaa, ja minä kun luulin, että Toyotan laadunparannuskampanja on sellainen, että se
vaihtuu Skodaan, ehehehee.
- Pöljä, Närä tuhahti.
- Vaan miksi ajat Skodalla? Akkuhan on helppo vaihtaa vaikka odotellessa.
- Toyota-huolto haluaa parantaa palveluaan ja tarjoaa laadunparannuskampanjan aikana veloituksetta käyttöön omaa autoa paremman sijaisauton, Närä totesi rykien pahasti sanan ”paremman” kohdalla.
- Aivan, ovat siis itsekin todenneet, että parempiakin on markkinoilla.
- Parempi tarkoittaa kokoluokkaa isompaa, ei laadukkaampaa. Lisäksi tämä on vuokraamon auto, ei Toyotan. Toyotat olivat loppuneet vuokraamosta. Laatuautot
vuokrataan ensin, Närä selitti.

Kipaisin auton ympäri ja istahdin Närän viereen. Kuten olin aavistellut, niin Skoda tuntui huomattavasti Rutinoffia viileämmältä, joten sanoin Skoda-Toyota-papparaiselle.

- Käydäänpä tuossa lähikaupassa, niin saan hieman tuntumaa, että miten huono tämä on. Saat vaivanpalkaksi joko keskioluttölkin tai jäätelön.

- Otan paketin Aino-jäätelöä, Närä ilmoitti ilmeenkään värähtämättä.

Eipä tullut yllätyksenä, sillä ilmaisen ollessa kyseessä Närä kyllä osasi valita kaupan kalleimman tuotteen. Ihan sama, tämä episodi oli kyllä yhden Aino-jäätelörasian arvoinen. Närä köytti itsensä takaisin turvavöihin ja lähdimme matkaan. Pari sataa metriä ajettuamme Närä sanoi:

- Huomaatko, miten onneton tämä on ajoltaan Yarikseen verrattuna.
- En. Lisäksi tämä on todella tilava Yarikseen verrattuna.
- Muotoilultaan kuin pakastearkku jos vertaa virtaviivaiseen Yarikseen, Närä puhisi.
- Tästäkin saa coupe-mallin, joten en ymmärrä vertaustasi.
- Ja Yariksesta nelivetoisen GR-mallin, jolla sutii paskarinkiä tällaisen tsekkikeksinnön ympäri. Rottelo mikä rottelo.
- Totta tuo, mutta silti Toyotan laadunparannuskampanjan tulos on Skoda, ehehehee.
- Naama umpeen pöljä!

Olimme loppumatkan ihan hiljaa. Närä sompaili huokaillen Enyaqin kaupan parkkipaikalle ja minä poistuin ostoksille. En osannut kaupassa päättää, että jäätelöä vai olutta, joten ostin laatikon olutta ja muutaman rasian Aino-jäätelöä. Pääsee Näräkin valitsemaan, että mitä makua haluaa tällä kertaa syödä vaivan- ja vittuilunpalkaksi.

Palatessani autolle, oli Skodan vierellä Närän ikäluokkaa oleva vanhempi pariskunta. Kuulin jo etempää, että pariskunnan herra oli kovin kiinnostunut Skodan sähköautoista.

- Mitä tällainen kuluttaa pariskunnan herra uteli Närältä.
- Paljon. Sähkökriisin sattuessa tosin ei mitään, kun tämä ei liiku, Närä murahteli.
- Voiko tällä vetää peräkärriä?
- Ikkunoista vetää, kärrystä en tiedä.
- Mikä on toimintamatka?
- Pyh, harvemmin omin voimin. Yleensä lavetilla korjaamoa kohti.
- Onko kuinka nopea lataus?
- Ennemmin lähtisin lappiin polkupyörällä. Olisin nopeammin perillä.
- Entä käyttömaksu. Jostain luin, että niitä korotettiin, kun autovero poistui.
- Joo, ei riitä pieni eläke sellaisen maksamiseen, Närä puhisi.
- Ei taida olla sitten meidän automme, pariskunnan rouva totesi huolestuneen oloisena.
- Ei niin, jatketaan vanhalla Avensiksella, herra vastasi.
- Olen samaa mieltä, sillä ajaa miljoona kilometriä, Närä totesi kirkastunein ilmein.

Pariskunta poistui paikalta ja minä astelin Skodan vierelle ja istahdimme molemmat autoon. Närän saatua Skoda liikkeelle, totesin:

- Annoit aika negatiivista palautetta tästä autosta.
- Pitäydyin tosiasioissa. En viitsinyt valehdella, Närä vastasi.
- Noin paksua pajunköyttä ei saa lukea edes Huoli24-palstoilta.
- Pitäydyn itse vain aihepiirin omilla palstoilla, eli Toyota-kerhon keskusteluissa.
- Milloin saat oman autosi takaisin? utelin.
- Tänään kello 16:00. Olen kyllä paikalla aikaisemmin, sillä eihän tällaisella itäautolla voi ajaa. Kauhean huono maine näillä ja ihan syystä.
- Entä jos Toyota lakkaisi äkkiä olemasta, niin millä ajaisit?
- Yariksella.
- Entä jos sitä ei äkkiä olisikaan ja pitäisi valita joku toinen automerkki. Mikä olisi valintasi? - Ei mikään, piste.

En saanut maaniteltua papparaista sanomaan mitään toista automerkkiä. Närä ilmoitti vain, että ellei Toyotaa olisi saatavilla autoksi, niin hän kävelisi ennemmin kuin ostaisi jonkun rottelon mieliharmiksi. Lopuksi hän lisäsi, että ennemmin maailmasta loppuisivat muut automerkit kuin Toyotat. Väittelymme oli jatkunut jo jonkin aikaa kotiparkkipaikalla, joten katsoin parhaaksi nousta autosta ja toivotella laadunparannusjatkoja Närälle.

Luovutin lähtiessäni Närälle hänen toivomansa Aino-maun ja poistuin asuntooni. Kyllä lämmin kesä oli hienoa aikaa, mutta kuka piru siellä ulkona itseään viitsii karrelle polttaa. Tempaisin kotona ensin pari olutta pahimpaan janoon, ennen kuin iskin lusikkani jäätelöön. Oman elämänsä herrana jäätelönkin saattoi syödä suoraan paketista ilman lautasilla tai jäätelökupeilla hienostelua.

Jäätelöä lusikoidessani palautui mieleeni äskeinen Skodalla kurvailu, joten avasin läppärin ja tilasin Närälle Skoda Magazinen kuudella eri kielellä. En tiedä tuleeko ulkomailta tilatut perille, mutta ajatushan tässä oli kuitenkin se tärkein pointti. Tilaus vaati rekisteritunnuksen, jonka kaivoin netistä jostain myytävästä autosta. Ei Närä varmaan niin tarkka ollut, ettei rekisteritunnus täsmännyt hänen laadunparannuskampanjan autonsa kanssa.

Hetken tuumittuani laitoin vielä Ota Yhteyttä -sivun kautta Skodalle kysymyksen Närän nimissä. Kirjoitin viestin, jossa kysyin, että miksi pyllyä kutittaa, kun ajaa Skoda Enyaqilla ilman housuja. Mainitsin vielä, että aikaisempien japanilaisten autojen kanssa tällaista ongelmaa ei ole ollut. Penäsin vielä, että ovathan Skodan penkit varmasti sellaista materiaalia, etteivät ne aiheuta peräpukamia tai ihottumaa takapuoleen. Ennen enterin painamista mietin muutaman sekunnin, että onkohan tämä nyt hieman liian raakaa huumoria.

- Ehehehee, eikä ole, eheheee, nauroin itsekseni ja painoin enteriä.

Palautteen lähettämisen jälkeen vein loput jäätelöstä pakastimeen ja otin jääkaapista kolmannen oluen. Samassa ovikello kilahti. Vilkaisin ulos ja Närän parkkipaikka oli tyhjä, joten oven takana ei ollut ainakaan papparainen. Se oli siis Koikkalan Jarno, päätelin ovelle kävellessäni. Avasin oven ja Jarnohan se siellä seistä pönötti virne suupielessä.

- Minä tulin, Jarno ilmoitti.
- Mieleen vai naiseen? kysyin.
- Täh? Jarno jäi tuijottamaan minua suu auki.
- Unohda, et ole nähtävästi Fingerporin ystävä.
- Kävin kerran Porissa, onko se lähellä sitä? Jarno kurtisteli kulmiaan.
- Aika kaukana. Tule sisään, ennen kuin tuo tyhmyys tarttuu muihin naapureihin.

Jarno potki kengät jaloistaan ja käveli suoraan keittiöön.

- Voisin ottaa myös oluen, hän osoitti kädessäni olevaa tölkkiä.
- Tottahan toki. Oletko alkanut ryyppäämään naisongelmiisi?
- Eikäkökun iloon ja riemuun, Jarno hymyili.
- Kerro lisää, patistin miestä ja avasin hänelle oluttölkin.
- Elämäni laatu on parantunut huomattavasti Mercedekseen tutustumisen jälkeen.
- Onko sinullakin käynnissä laadunparannuskampanja?
- On. Kenellä muulla on?
- Närällä. Se vaihtoi Toyotan Skodaan.

Jarno katseli minua pää kallellaan ja ilmoitti hetken päästä, ettei kyseinen vaihto ollut oikea laadunparannus. Mikäli laatua aikoi parantaa, oli se tehtävä kyllä premiumiin.

- Pääsitkö hyvin eroon Kiasta? utelin.
- Kyllä ja en.
- Selitä.
- No kun se tuli vielä käymään ja tarttui tapetteihin. Muistathan, että minulla oli makuuhuoneessa tapetit.
- En muista, mutta jatka.

Ei minulla ollut mitään muistikuvia siitä, miten Jarnon asunto oli sisustettu. Olin käynyt siellä pari kertaa, eikä minua kiinnosta onko jollain tapetit vai maalatut seinät.

- Käydessäni vessassa, Kia oli sivellyt itsensä jollain ihme liimalla ja liimannut itsensä makuuhuoneen seinään. Pelastuslaitos kävi repimässä sen seinästä poliisien avustamana. Mukaan lähti myös tapetit.

- Onko se suhde nyt kuitenkin ohitse?
- On joo. Mercedes on nyt elämäni keskipiste. Ei uskoisi miten hyvää kyytiä se antaa. Nissanin Qashqai ei pääse lähellekään sitä.
- Kerropas lisää siitä Mercedeksestä. Mikä sen koko nimi on?
- Mercedes Makkonen. Hänen isä on Vito Makkonen. Mercedeksellä on autona Mersu 180 farmari vuosimallia 2017.

Jarno hehkutti, että vaikka Mercedes on häntä tasan kymmenen vuotta vanhempi, hän on paljon onnellisempi mitä nuoremman Kian tai ex-vaimonsa kanssa.

- Missä tapasitte?
- Menin työkaverin papereilla yli viiskymppisten tansseihin.

Jarno kertoi, ettei olisi omilla papereilla alle viisikymppisenä päässyt tanssahtelemaan yli viisikymmpisten kanssa, joten työkaveri oli ehdottanut papereiden lainaamista. Heissä oli sen verran samaa näköä, että paperit olivat menneet täydestä.

- Sain heti mainetta Mercedeksen silmissä kovana jätkänä, Jarno patsasteli polleana.
- Sinäkö, ehehehee, sorry, pahoittelin repeämistäni.
- Onhan tässä tietysti haasteita myös, Jarno huokaisi.
- Onko vanhempi nainen liian vaativa?
- Eikäkökun ne lyhenteet, joita pitää nyt opiskella.
- Lyhenteet?
- No AMG, GLC, EQB, CLA ja kaikki ne muut. Miten ne voi oppia muistamaan kaikki?
- Miksi sinun niitä pitää opiskella?
- Haluan ottaa suhteen tosissani ja osoittaa, että olen samalla aaltopituudella.

Kehotin Jarnoa lopettamaan moisen pingottamisen ja keskittymään vain itse naiseen sekä nauttimaan C-sarjan Mersun kyydistä.

- Niin, nyt minun ei tarvitse enää tuoda niitä yksiä kumijutskia teidän roskikseen, Jarno myhäili.
- Hyvä niin.
- Mercedes tosin mainitsi, että hänen rasvausvälinsä on tiheämpi mitä nuorempien ja minun tulisi varautua siihen. Se vähän mietityttää, Jarno sanoi.
- Ääh, panet vain parastasi, niin kyllä se siitä, ehehehee.
- Sitä se Mercedeskin sanoi.

Kyselin Jarnolta, että onko hänellä nyt jotain suunnitelmia oman auton hankkimisen suhteen. Tossukkaukolla kun oli ollut milloin mikäkin automerkki ostosuunnitelmissa, mutta parkkipaikka oli pysynyt tähän asti tyhjänä.

- Mercedes on sanonut, että hän antaa minulle niin hyvät kyydit, etten muuta kaipaa tai tarvitse, Jarno vastasi.

- Siinähän se ratkaisu sitten on, hymyilin. Jarno sai oluen juotua ja ilmoitti sen jälkeen, että pitää lähteä kotiin tiskaamaan. Olimme jo ovella, kun Jarno kääntyi puoleeni ja sipisi:

- Olisiko sinulla antaa minulle kaksi oluttölkkiä mukaan?
- No tottahan toki. Meinaatko vetää kunnon kännit?
- Eikäkökun meinaan odotella Mercedestä sillai miehekkäästi kalsarit jalassa ja oluttölkki kädessä. Tyhjennän ensin sen toisen tölkin ja jätän pöydälle, että näkee miten kokenut olustelija minä olen. Olen myös yrittänyt kasvattaa partaa, huomaatko?

Jarno työnsi leukaansa eteenpäin, mutta en huomannut sileillä poskilla mitään merkkiä parrankasvusta. Kävin jääkaapista kaksi tölkkiä olutta ja niitä ojentaessa sanoin:

- Jos nyt kuitenkin joisit vain yhden, ettei lähde mopo keulimaan.

Jarno otti oluet, sanoi harkitsevansa ehdotustani ja poistui rappuun. Palasin itse olohuoneeseen tietokoneen äärelle ja aloin katsoa Kaaleppi Kardaanin Sumuvalo-lehden autojen parivertailuvideota, jossa olivat vastakkain E-mallin Kadett farmari ja Ford Transit.

Haluatko pysyä kärryillä, rattailla tai jousilla siitä mitä Rutinoffin kuskin sivustolla tapahtuu? Liity Facebookin Rutinoff-ryhmään, niin olet paalupaikalla, etkä vain haistele pakokaasuja. Facebook-ryhmä on myös autoiluhuumorin jakopaikka.