Etusivulle
Rutinoffin kuskin tarinat
Tekstipohjaiselle sivulle


20.6.2021

Rangeahdistus

Kesä oli enää kaunis muisto ja vitutuksen myötä myös vilutti, kun katselin lumeen hautautunutta Rutinoffiani. Talvi tuli vasta tammikuussa, mutta se tulikin sitten sellaisella puhurilla, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi. Lunta oli maassa sen verran paljon, että heikkohermoisimmat kulkivat työmatkansa hiihtämällä, kun autoliikenteen sujumisesta ei ollut minkäänlaista varmuutta.

Yksi heikkohermoisista hiihtäjistä oli naapuritaloyhtiön Jarno Koikkala, joka oli viime viikon lumisateiden jälkeen esitellyt minulle isänsä perintösuksiaan. Olin todennut siihen, etten tiennyt hänen isänsä poismenosta. Ne olivatkin kuulemma ennakkoperintösukset. Tavallisesti Jarno oli kulkenut bussilla, mutta nyt hän oli hiihtänyt lähimmälle rautatieasemalle ja sieltä junalla Helsingin keskustaan.

Itse olin jättänyt ajamisen vähemmälle, sillä katseltuani ikkunasta, miten bussit ja pikkuautot rypivät lumessa, sinne tänne kiinni jääden, totesin oman paikkani olevan jossain muualla kuin tienpäällä. Nyt tilanne oli helpottanut sen verran, että lähdin putsailemaan Rutinoffia lumesta. Kovat pakkasetkin olivat lauhtuneet, joten voisi olla paikallaan käydä pieni ajolenkki. Lähipäiviksi oli luvattu lähes vesikeliä, joten nyt pikkupakkasella oli vielä hyvä käydä putsaamassa auto. Olin putsailemassa Rutinoffin päältä lumia pienellä muovilapiolla, kun auton taakse asteli Kona-mies U.Ntamo Errori. Hän oli kuin lännensankari asevöineen, pysähtyessään leveään haara-asentoon Rutinoffin taakse. Ennen kuin mies kerkesi sanoa mitään, kysyin häneltä:

- Ei kait tämä kaupunki ole liian pieni meille molemmille?
- Häh, anteeksi mitä? U.Ntamo hämmästeli.
- Liikaa vapaa-aikaa ja vanhoja lännenleffoja. Niissä kun tullaan tuollaisessa varustuksessa ja haara-asennossa toisen luo, niin se on joko vapaaehtoinen poistuminen tai kaksintaistelu.
- Jaa, no eihän nämä hiustenkuivaimet nyt ketään uhkaa.
- Mikä meininki, onko latausluukku taas jäässä?
- On joo, mutta tilasin ennen vuodenvaihdetta Englannista Tracerin akun, niin nyt saan sillä ja invertterillä reppusähköä molemmille hiustenkuivaimille.

Kona-miehen kerrottua repusta, huomasin vasta hänen selässään olevan repun, johon hiustenkuivaimien johdot menivät. Muistelin hämärästi, että tuosta hiustenkuivainvyöstä oli ollut puhetta jo paljon aikaisemminkin.

- Miksi kaksi hiustenkuivainta? utelin.
- Tuplateho ja katu-uskottavuus on parempi.
- Siis patteriautolla, katu-uskottavuus?
- Katso, nämä on maalattu mattamustiksi, U.Ntamo esitteli hiustenkuivaimiaan.
- Itsekö maalasit?
- Ei, vaan eräs meidän Hyundai Hupi Klubin jäsen.
- Hupiklubi, mikä se on?
- Se on yhtä hupia ajaa sähköautolla. Ei ole jakohihnaongelmia eikä ruostu pakoputki, puhumattakaan öljynvaihdoista tai naputtavista venttiileistä.
- Sen mitä olen netistä lukenut, niin siinä vaiheessa se vasta naurattaakin, kun latausluukku on umpijäässä ja paikkakunnan ainoa laturi antaa erroria, akun varauksen ollessa liki nollissa.

Kona-miehen otsalle ilmestyi rypyt miehen mutristellessa suutaan kommenttini johdosta. Lisäsin vielä, että kertomani on vain netistä luettuja kokemuksia, ei omakohtaisia.

- Ihan puuta heinääkö ne teidän kerholaiset siellä kirjoittavat? kummastelin.
- Noh, onhan tässä nyt ehkä pieniä haasteita vielä, mutta pioneerien taival on ollut ennenkin tuskainen, mutta lopulta kyllä palkitseva, U.Ntamo myönsi.
- Mikä perkeleen tohvelirevolverisankari täällä patsastelee, kuului takaani kovalla äänellä.

Käännyin katsomaan äänen suuntaan ja totesin paikalle astelleen Yrjö Ykä Kälysen, jonka vatsa oli turvonnut aika näkyvästi sitten viime tapaamisen. Tuttuun tapaan Ykällä oli kädessään HK sinisen puolikas, josta mies haukkasi juuri palasen.

- Makkara maistuu yhä, totesin Ykää katsellen.
- Ei kuule vie tuulet eikä pienet tuiskut, kun pitää omapainon yli neuvolalukemien. Kukas se tämä John Wayne oikein on?
- Olen U.Ntamo Errori.
- Siis Enska perkele. Minulla ei kieli taivu ulkomaan kielelle. Ainoa minkä osaa kielillä sanoa, on Trollhättan. Minä olen Ykä ja lempinimi ei tule etunimestäni Yrjöstä, vaan etu- ja sukunimen yhdistelmästä. Olen Yrjö Kälynen.
- Päivää vaan Ykä, U.Ntamo kätteli Ykän.

Ykä kertoi sen jälkeen, että oli kyllä Enska hippiäisen nähnyt aikaisemminkin, mutta ei ollut aikaisemmin sattunut juttusille.

- Vaimo taitaa odottaa paplarit päässä, kun on tuollainen varustus. Tulitko viemään roskapusseja sillä välin? Ykä uteli.
- Enhän minä näitä vaimoa varten. Minulla on Kona.
- Helvetti, sehän on se tarttuva Kiinan tauti, Ykä kavahti ja loikkasi yllättävän ketterästi pari metriä sivummalle.
- En minä sitä koronaa tarkoita, kun Konaa, Hyundain tekemää autoa, U.Ntamo selvensi.
- No perkele, kun säikähdin, Ykä huokaisi ja tuli lähemmäksi.
- Ei minulla mitään tautia ole, U.Ntamo jatkoi vakuuttelua.

Seuraavaksi Ykä uteli, että onko lännensankari lähdössä sirkukseen pelleilemään? Tuollaisesta varustuksesta kun ei tiedä onko mies täysi pelle vai kampaamossa töissä. Ennen kuin U.Ntamo kerkesi vastata, Ykä jatkoi:

- Ei kun eihän se korealainen huurrekaappi lämpene enää Suomen pakkasissa, siksi hiustenkuivaimet. Osta kuule vanha kunnon Saappi, niin saat ajaa t-paita päällä kesät talvet.

- Sähköauto kyllä lämpenee hyvin, mutta latausluukku jäätyy, kun se on tässä mallissa keulassa.
- Ei ole oikea paikka tankata autoa keulasta, Ykä pyöritteli päätään ja haukkasi lisää lenkkimakkaraa.
- Helpompi ajaa laturille, U.Ntamo puolusteli.

Ykä kuittasi U.Ntamon sähköautokehut sillä, että kyllä Saab olisi aikoinaan tehnyt sähköauton, mikäli se olisi ollut jollain tapaa järkevä laite pohjoisiin olosuhteisiin.

- Konaa sentään tehdään vielä, U.Ntamo kuittasi takaisin.
- Rrrröööyyyyh! Ei paljon liikuta tuollaiset kommentit, kun tuo meikäläisen 9-5 liikkuu vielä siinä vaiheessa, kun se sinun korealainen kylmäkaappi on joutunut paaliin, Ykä vastasi.
- Miten se sinun yhteiskäyttöauto on menestynyt? Utelin puolestani Ykältä.
- Kiinantauti vei asiakkaat. Otan valtiolta tukiaiset ja lopetan koko homman, kun ne loppuvat.
- Se Saab vie aika paljon bensaa. Sillä ajaminen luokitellaan kohta ympäristörikokseksi, U.Ntamo sanoi.
- Teillä menee varmaan aika paljon vihersalaattia, vai? Ykä uteli.
- Joo, miten niin?
- Sitä vaan, että miehet on miehiä ja ajavat miehisillä bensakoneilla, kun neitiporukka latailee akkuja ja istuu salaattipöydässä. Se on moro lännen Pirkko, nähdään taas, jos vaimosi antaa luvan lähteä ulos, Ykä sanoi lenkkimakkaran pätkää heilauttaen.

Ykä lyllersi Saabilleen ja ajoi pois parkkipaikalta. Kona-mies piteli nenäänsä sen perään katsellen ja kysyi:

- Kuka vastaa, jos kuolen syöpään tuollaisen idiootin vuoksi?
- Taitaa olla enemmän perikunnan kuin sinun murhe siinä vaiheessa, totesin.
- Et sinäkään ole vielä sähköön siirtynyt. Suosittelen, nyt on hyvä aika näyttää muille esimerkkiä.
- Njaa, odottelen tässä uuden eRutinoffin markkinoille tuloa. Siinä vaiheessa siirryn. Se on katsos tuo merkkiuskollisuus niin geeneissä.
- Jaa, enpäs muista lukeneeni mistään foorumilta eRutinoffista, U.Ntamo kynsi niskaansa.

U.Ntamo lisäsi vielä, että eipä hän juuri ole seurannut muita kuin korealaisten autojen uutuusmalleja, kun kukaan muu ei tee tarpeeksi ympäristöystävällistä sähköautoa.

- Siis missä mielessä vähemmän ympäristöystävällisiä?
- Korealainen sähköauto on kuin led-lamppu, tehokas ja vähän virtaa vievä. Euroopassa ja muualla maailmassa tehty sähköauto on kuin vanha 60 watin lamppu, eli tehoja on, mutta hyötysuhde ihan olematon.

Seuraavaksi U.Ntamo alkoi udella minulta, että miten paljon eRutinoff kuluttaa ja mikä on range. Ei minulla ollut siihen mitään vastausta, sillä Ola Koijari ja Herkko olivat olleet aika hiljaa sen teknisistä ominaisuuksista.

- Sitä minä vaan sanon, että jos ei sähköautossa ole vähintään 64 kWh akku, niin iskee rangeahdistus, U.Ntamo paasasi.
- Olen samaa mieltä, sellaisten Brittiromujen tuonti taloyhtiön parkkipaikalle pitäisi lailla kieltää, kuului etempää Närän möykkä.

Oskari Närä, vannoutunut Toyota-mies ja taloyhtiömme hallituksen puheenjohtaja, marssi paikalle Toyota-pusakassaan ja pitkävartisissa nahkasaappaissaan. Hän pysähtyi kohdallamme ja alkoi tivata:

- Kumpi teistä pöljistä on ostamassa Rangea? Siinä alkaa kuulkaas Range ahdistaa, kun kiellän mokoman ongelmajätteen pysäköinnin taloyhtiön parkkipaikalla.
- En minä ainakaan, puistelin päätäni.
- Entä tämä toinen tolvana. Onko patterit kaupasta loppu ja ostoslistalla Range? Närä kääntyi Kona-miehen puoleen.

U.Ntamo luuli ensin Närän vitsailevan, mutta tajusi melko nopeasti, että he keskustelivat kahdesta eri asiasta, eli auton toimintamatkasta ja brittiläisen autoteollisuuden tuotteesta, joka taisi nykyisin olla intialaisten omistuksessa. U.Ntamo väänteli sanaisesta rautalangasta Närälle sen mitä oli ajanut takaa rangeahdistuksella. Närä kuunteli aikansa pää kallellaan, ennen kuin vastasi:

- Ei tule ahdistusta, kun ajaa Toyotalla. Ja muuten, hiusten kuivaaminen lämmitystolpan sähköllä on kielletty, Närä ilmoitti.
- En minä kuivaa hiuksia ja sitä paitsi minulla on repussa akku, U.Ntamo vastasi.
- Kuinka monta kilometriä sillä pääsee? Närä kysyi.
- Lämmitän tällä Konan latausluukkua.
- Hmph, minun mieltäni taas lämmittää nähdä se umpijäässä.
- Ihme porukkaa tässä taloyhtiössä, U.Ntamo mutisi, kääntyi ympäri ja poistui paikalta.
- Ei tarvitse sitten itkeä sähköauton latauspisteiden perään. Saatte ne sitten, kun Suomessa ei polteta enää hiiltä, Närä kailotti Kona-miehen perään.
- Mitä tuo nyt oli? kysyin Toyota-jäärältä.

Närä vastasi, että hän haluaa vain varmistaa sen, että sähköautoilu on todellakin ympäristöystävällistä. Olisihan se kuulemma täysin puhtaan liikkumisen ideologian vastaista ladata autoa hiilivoimalla tuotetulla sähköllä.

- Ettei nyt vaan ollut kyse puhtaasta vittuilusta? kysyin.
- Hmph, nuo tolvanat nyt ovat herkempiä kuin vegaani ruokapöydässä. Ottavat kaiken faktan vittuiluna, Närä puhisi.
- Eikö sinun pitäisi hallituksen puheenjohtajana edistää vihreitä arvoja ja kannustaa ihmisiä ostamaan vähäpäästöisiä tai päästöttömiä autoja?
- Edistänkin. Jokainen uuden hybridi Corollan ostaja saa kerhomme jäsenmaksusta -50 % alennuksen ensimmäisenä vuotena.

Närä mainitsi myös, että hän on vapaa-aikaansa uhraten jakanut Toyotan mainoksia taloyhtiön asuntoihin. Se jos joku, on kuulemma ympäristöystävällinen teko. Olinkin ihmetellyt, että minkä vuoksi postiluukusta on tullut niin paljon Toyotan esitteitä.

- Oletko itse ajatellut vaihtaa Yarista uudempaan? Tuohan ei ole vielä hybridimalli.
- En. Kahdeksan vuotta ei tunnu vielä Yariksessa missään. Vaihdan siinä vaiheessa, kun muiden automerkkien tekniikka menee siitä ohi. Ja se tulee kestämään, sano minun sanoneen, Närä paasasi. Kyllähän Närä haaveili uudesta autosta, mutta eläkeläisenä tulot olivat pienet ja auton hankkiminen sitä kautta vaikeampaa mitä aikoinaan työelämässä ollessa. Närä itse puolustautui sillä, että koska Toyota ei mene koskaan rikki, niin miksi se pitäisi vaihtaa uudempaan. Olin tavallaan samaa mieltä, sillä enhän minäkään ollut vaihtamassa Rutinoffia vielä mihinkään. Sellaisen eRutinoffin kyllä ostaisin, mutta lisäksi. Nuo kaksi omistuksessani olevaa bensamallista Rutinoffia säilyttäisin jossain tallissa. Toinen oli tällä hetkellä näytillä Olan ja Herkon autoliikkeessä.

- Saitko sen uuden taloyhtiön tiedotteen, jonka lähetin? Närä kysyi.
- Ehehee, siis sen, jossa kiellettiin pikkulintujen lataaminen ja sähköautojen ruokkiminen, ehehee.
- Hmph, olen jakanut nyt uuden tiedotteen, Närä murahti.
- Sallitaanko siinä nyt pikkulintujen lataaminen? Entä koirat, saako niitä käynnistää pihalla? Niistä ei ollut mitään mainintaa.
- Pah, ei naurata.

Närässä oli se hyvä puoli, että hänen kirjoittamansa informaatio oli aika usein hykerryttävän hauskaa, kuten tuo  tiedote oli osoittanut. Välillä niitä Närän rustaamia lappuja tuli liiankin paljon siihen nähden mitä niissä oli asiaa. Olin ehdottanut suljettua Facebook-ryhmää, mutta se ei ollut vielä mennyt läpi. Lähinnä kiistaa oli tullut siitä, että Närän mukaan ryhmän nimessä pitäisi olla Toyota, kun taas muiden mielestä pelkkä taloyhtiön nimi olisi paljon kuvaavampi.

- Joko taloyhtiön Facebook-ryhmä on perustettu? kysyin papparaiselta.
- Olen laittanut uuteen tiedotteeseen kolme eri nimivaihtoehtoa, joista voi äänestää tekstiviestillä. Jokaisella osakkaalla on yksi ääni.
- Mitähän ne nimiehdotukset ovat?
- Toyota-talon asukkaat, Asukkaat Toyota-talon ja Talossa asuvat Toyota-asukkaat. Hyvin selkeitä ja kuvainnollisia kaikki. Äänestysaika kuun loppuun.
- Entä taloyhtiön nimi? Mihin se vaihtoehto jäi?
- Liian vaikea. En usko, että kukaan saa siitä kiinni, Närä punoi päätään.
- Sehän on yksi sana.
- Listaan kuulumattomia nimiä ei voi äänestää, Närä punoi päätään.

Taidan jättää periaatteen vuoksi äänestämättä mokomasta nimestä tai sitten lähetän piruuttani Närälle jonkun vaihtoehdon listan ulkopuolelta. En ainakaan äänestä mitään Toyota-johdannaista nimeä, se on ihan varma.

- Muista sitten äänestää. Äänestäjien kesken arvotaan Toyota-lippalakki, Närä sanoi ja lähti kohti autoaan.
- Ennemmin latailen niitä pikkulintuja, kun pidän päässäni kyseistä lippistä.
- Se on kiellettyä, Närä huusi takaisin.

Papparaisen kadottua autollaan näköpiiristä, putsailin loput lumet Rutinoffin päältä. Urakkani oli keskeytynyt aika pitkäksi aikaa naapureideni vuoksi. Tänään olikin ollut melkoisen ruuhkapäivä, sillä usein sain olla täysin yksin parkkipaikalla. Mikäli olin saanut seuraa, se oli ollut useimmiten Koikkalan Jarno, joka halusi tulla juttelemaan. Nyt Jarnoa ei näkynyt, mutta koska oli arkipäivä, hän oli mitä todennäköisimmin töissä.

Haluatko pysyä kärryillä, rattailla tai jousilla siitä mitä Rutinoffin kuskin sivustolla tapahtuu? Liity Facebookin Rutinoff-ryhmään, niin olet paalupaikalla, etkä vain haistele pakokaasuja. Facebook-ryhmä on myös autoiluhuumorin jakopaikka.