Etusivulle
Rutinoffin kuskin tarinat
Tekstipohjaiselle sivulle


22.8.2020

Vaihtotoimintaa


Kuvittelin jo hetken kesän olevan tulossa, mutta mitä vielä, jo useampana huhtikuisena aamuna maa oli ollut lumen peitossa. Tänään taisi olla kolmas aamu, kun lumi oli maassa. Joku etiäinen, takiainen tai kutiainen oli herättänyt minut tavallista aikaisemmin. Hetken moista herättäjähäirikköä kelailtuani, puhelin ilmoitti minulle, että mene vaihdattamaan kesärenkaat kolmen pullapitkon kera Reiskan Merkilliselle autokorjaamolle.

Näkymä ulkona viittasi kyllä enemmän hiihtokeleihin, kun kesärengaskeleihin. Meinasin jo kilauttaa Reiskalle, että tulen vaihdattamaan renkaat sitten kesällä, mutta päivälämpötiloja katseltuani päätin hoitaa kyseisen homman pois päiväjärjestyksestä. Reiska oli pyytänyt minua tulemaan heti aamusta, sillä päivällä hänen pitäisi palvella muka maksavia asiakkaita. Tuumasta toimeen, joten nappasin pullapitkopussin kantoon ja lähdin siirtämään itseäni jalkavoimin pihalle Rutinoffin luo. Rapussa törmäsin hulluun ämmään, joka tiedusteli:

- Olisiko sinulla hetki aikaa keskustella sedaneista?
- Täh?
- Vittu, rautalangastako kaikki pitää vääntää, häh?
- Sori, hämmennyin, kun kysyit kerrankin jotain ihan ystävällisesti.
- Oletko joku piilo SUV, kun et sedaneista keskustele kuin uhkailemalla, mitä häh?
- SUV?
- Sport Utility Vehicle. Pitääkö tuokin nyt taivuttaa rautalangasta? Seuraavan kiepin taivutan kaulan ympärille, perkele.

Nyt olin jo enemmän kuin hämmästynyt, sillä epävakaa naapurini puhui jo oikeilla termeillä.

- Öh tuota, hämmennyin vain sinun tietämyksestäsi, vastasin rehellisesti.
- No vittu, luulin jo saaneeni SUVin, kun persettä kutisi aamusta iltaan. Kuukkeloin sen ja se olikin Sport Utility Vehicle. Rambe sanoi, että se on sellainen cityhomojen maasturi, jolle maaseudulla nauraa naurismaan aidatkin.
- Kiitos vain informaatiosta. En halua sitten tietää yhtään enempää sen hanurisi kutisemisesta.
- Keskustellaan sitten sedaneista. Olisi kysymys.
- No mikä? kysyin hullulta ämmältä.
- Oranssi vai punainen?
- Häh, siis mikä?
- Saatana, joka asiako tässä pitää toistaa kuin papukaija? Punainen vaiko oranssi sedan?

Kyselin hullulta ämmältä, että olisiko hänellä antaa jotain muuta taustatietoa autosta, kuin vain väri. Naapurini punoi päätään ja sanoi, että värillä on nyt väliä ja minun pitäisi kertoa kumpi olisi parempi sedan. Koska Rutinoff oli punainen ja pidin väristä, vastasin:

- Punainen ilman muuta.
- Lukitaan siis oranssi. Nyt voit painua vittuun häiriköimästä, hullu ämmä ilmoitti tylysti.
- Joo, kiitos samoin ja kiva, kun saatoin olla avuksi.
- Haista SUV, hullu ämmä kivahti ja livahti omaan asuntoonsa.

Haista vaan ihan itse, mutisin takaisin ja laskeuduin rappuja pitkin alakertaan ja pihalle. Rapun ovella totesin talkkarin olevan varmaan jo kesälomalla, sillä lumityöt olivat tekemättä. Lunta oli tullut yllättävän paljon. Rutinoffia kohti kävellessäni aloin miettiä, että olikohan se renkaidenvaihto sittenkään kovin hyvä ajatus?

- Talvi on mukavaa aikaa, kuului jostain etempää miesäänen sanomana.

Havahduin ajatuksistani ja katselin äänen suuntaan. Naapurini Kona-mieshän se siellä heilutti kättään. Mies oli sen näköinen, kun olisi saanut juuri tehtyä elämänsä ensimmäisen lumiukon. Heilautin omaa kättäni ja toivoin, että saisin jatkaa matkaani ilman sen enempiä turisemisia.

- Se on tämä sähköauto talvipeli, Kona-mies U.Ntamo Errori jatkoi kailottamistaan.
- Onko siinä sukset alla? huusin takaisin.

Vastaukseni oli viimeinen virhetikki, sillä oudon nimen omaava Kona-Paavali tuli julistamaan ilosanomaansa parin metrin päähän minusta. Mies osoitteli lumista Rutinoffiani ja sanoi:

- Odottele vain kevääseen, kyllä se lumi on silloin dinonkin päältä sulanut. Ei taida ihan puolessa tunnissa lämmetä t-paitakeliksi tuo jääkaappi.
- Ei ole väliksikään, minulla on varaa ostaa talvitakki, murahdin takaisin.
- Se on katsos jokaisen sähköautoilijan ajovaruste tuo t-paita ja shortsit. Sama kostyymi menee kesät talvet.
- Jaa, siis kaikki raha on mennyt uuteen patteripirssiin ja varaa on vain yhteen vaatekertaan ja siihenkin vain lyhyillä hihoilla ja lahkeilla. Eipä käy kateeksi.
- Lämpenee nimittäin kuin entinen eukko, kun ukko kävi naapurissa vierasta mirriä silittämässä, U.Ntamo virnisteli.

Hyundai-Apostoli alkoi julistamaan taas sanomaansa. Kaikesta päätellen mies tuntui olevan ikuisen talven ystävä, sillä hänen mielestään vasta kylmät kelit ne karsisivat typerät dinoautoilijat pois liikenteestä heitä fiksuja sähköautoilijoita härnäämästä. Jotenkin minusta tuntui, että mies luisteli samaa jäätynyttä kusiränniä edestakaisin, luullen sen olevan parasta mitä maailmassa voi olla.

- Oletko kauaskin menossa? Meinaan, jos ajat täältä Ouluun, niin onhan se tuokin varmaan perillä jo lämmin, Kona-mies uteli.
- Ihan tuohon naapuriin, Reiska Merkillisestä autokorjaamosta vaihtaa minulle kesärenkaat alle.
- Kesä-kesärenkaat, naapurini nikotteli.
- Niin, kesä tulee ja pitää vaihtaa renkaat.
- Voi vee, minä vaihdatin eilen.
- Kun tätä keliä katselee, niin ei voi todeta muuta kuin, että luistaa varmaan pirun hyvin pidon kustannuksella, hehee.

Seuraavaksi sain kuunnella kunnon kirosanatulvan. Patteri-Petterillä oli kuulemma joku työhön liittyvä tärkeä tapaaminen tänään koronasta huolimatta, eikä sitä voisi oikein missata.

- Linja-autossa ompi tunnelmaa, trallallaa, trallallaa, lauleskelin ääneen.
- Kele, tana, tu, ei kait tässä muu auta, ellet sinä heitä minua Helsinkiin?
- En.
- Ihan noin niin kuin naapuriapuna, pliis.
- Muuten kyllä, mutta kun tuo minun Rutinoff ei lämpene ennen Oulua ja sinulla on se t-paitakostyymi.
- Perhana, siinä meni taas kilowatit harakoille, ihan turhaan lämmitin, samperi sentään.

Kona-mies lähti sadatellen kohti autoaan. Mies mutisi mennessään siihen suuntaan, ettei ole helppoa olla edelläkävijä, kun sääkin oli häntä vastaan. Mielestäni tässä oli kyse vain väärin ajoitetusta renkaanvaihdosta, ei säästä. Ei tämä keli kyllä omin silminkään vaikuttanut kovin houkuttelevalta ajella kesärenkailla, mutta ajattelin viettää sen verran aikaa Reiskan korjaamolla, että enimmät lumet olivat sulaneet.

Rutinoffia lumen alta harjatessani huomasin naapurini lähtevän pää painuksissa kohti linja-autopysäkkiä. Putsasin loput lumet ja istuin pipo tiukasti päässä ja hanskat kädessä autooni. Tiesin nimittäin kokemuksesta, ettei lämmintä tarvinnut odotella näin lyhyellä ajomatkalla. Olisihan se sellainen etäkäynnistysappi ihan kiva, mutta Rutinoffin kohdalla se olisi vaatinut mekaanisen yhteyden virta-avaimeen.

Käytin autoa hetken tyhjäkäynnillä ja lähdin matkaan. Päästyäni parkkipaikalta tielle, löin lämän tiskiin kokeillakseni miten liukas keli oli. Ei sutinut ei, vaikka kokeilin pari eri kertaa. Rutinoffin tehot ja automaattilaatikko olivat kyllä melkoisen hyvä luistonesto ja ilman ylimääräisiä tietokonebokseja.

Ensimmäisestä kiertoliittymästä oikealle kurvatessani huomasin Kona-miehen seisovan pää painoksissa bussipysäkillä. Sitä se elämä on, hymyilin häntä katsellessani. Parkkeerasin perille päästyäni Rutinoffin kahden taksin väliin. Ihmettelin moisia kulkupelejä Merkillisen autokorjaamon pihalla, sillä en ollut ennen täällä takseja nähnyt. Marssin sisälle korjaamoon pullapussin kanssa ja näin Reiskan olevan täydessä työn touhussa. Hänellä oli myös sisällä korjaamossa kaksi taksia. Astelin haalarihemmon luo ja sanoin:

- Se on päivää ja pullaa myös. Koska joudat vaihtamaan kesärenkaat Rutinoffiin?
- Onko rusinapullaa?
- Toki.
- Sitten tehdä näppään tämän öljynvaihdon nopeasti.
- Ok, odottelen, vastasin hänelle.

Jäin vähän sivummalle katselemaan ikiamiksen puuhastelua. En kiinnittänyt ensin touhuun juurikaan mitään huomiota, mutta kun Reiska alkoi kaataa toisesta taksista valuttamiaan öljyjä toiseen taksiin, puutuin touhuun sanomalla:

- Menikö nyt vähän puurot ja vellit sekaisin? Kaatelet nimittäin ne käytetyt öljyt toiseen autoon.
- Vaikka tuollaiselle amatöörille on ihan turha selittää mitään, niin selitän tämän kerran, Reiska sanoi ja kääntyi katsomaan minua.
- Ehkä minä nyt jotain ymmärrän näistä autojutuista, joten ole hyvä vaan.
- Tämä on öljynvaihto. Siinä se selitys. Eikä maksa mitään. Ensimmäinen selitys on yleensä autoummikoille ilmainen.
- Ei tuo nyt kyllä ihan siltä näytä, että kyseessä olisi normaali öljynvaihto.

Reiska huokaisi syvään, otti lippiksen päästään ja kynsi hetken päälakeaan. Painettuaan lakkinsa takaisin päähänsä, hän alkoi selittää:

- Tuli korona ja vei leivän myös takseilta. Huolto-ohjelmaa on kuitenkin noudatettava, mikäli on tunnollinen autonomistaja ja se vaatii öljynvaihdon tietyin kilometrimäärin.
- Vaan tuossahan nyt vaihtuu öljy vain autosta toiseen.
- On ne näköjään perskule välillä hoksottimet tallella tuollaisella kädettömälläkin, Reiska hymyili.

Reiska jatkoi selittämistä ja kertoi näiden taksien olevan samasta firmasta. Autoja tuli paikalle aina kaksittain ja öljyt vaihdettiin päittäin autosta toiseen. Kysyin ikiamikselta, että eikö tuota öljynvaihtoa voisi tehdä vain paperilla, kun käytetyn öljyn vaihtaminen toiseen samanlaiseen ei mielestäni muuta tilannetta miksikään verrattuna paperiöljynvaihtoon. Reiska katseli minua tovin päätään puistellen, ennen kuin sanoi:

- Se ei katsos meikäläisen tyyliin kuulu vaihtaa öljyjä papereilla. Ellei papereihin kirjoiteta laskuja kädettömille amatööreille, niin niihin pyyhitään perse.
- Meinaatko, että suosit vain täysin rehellistä toimintaa?
- Osua näppäsit muuten ihan naulan kantaan tuolla kommentilla.

Yritin vielä vängätä, että mielestäni tuossa oli kyllä moraali kaukana, kun moista vaihtotoimintaa tehdään. Reiska punoi päätään ja sanoi työn olevan työtä ja saman arvoista, vaihdettiin siinä sitten uusia tai vähän ajettuja öljyjä autosta toiseen.

- Miten nämä taksit ovat sinulle tulleet öljynvaihtoon? En muista nähneeni täällä aikaisemmin taksiautoja.
- Se on katsos tuo www.reiskanreilukilpailutus.car sivusto, jonka kautta olen saanut nykyisin aika monta pokaa.
- Mikä sellainen sivusto on?
- Pistät tarjouspyynnön sisään haluamastasi remontista ja ping, saat vastauksen sähköpostiisi.
- Montako autokorjaamoa siinä on mukana?
- Siinä se taas tietämätön typeryys huulia heiluttaa, voi yhden kerran. Avitan vähän. Montako autokorjaamoa tarvitaan öljynvaihtoon?
- No yksi.
- Siinä se vastaus sitten tuli, kuin amiksen opettajalta kiitettävä numero meikäläiselle.

Reiska kertoi kyseisen sivuston olevan täysin uusi ja se oli perustettu nyt koronakriisin alkaessa turvaamaan pienyrittäjän leipää. Idea oli lähtenyt ruoan nettikaupan lisääntyneestä myynnistä.

- Eihän tuo nyt mitenkään kovin uusi idea ole autokorjaamoalalla, totesin.
- Minulle on. Halusin ennen, että poka kävelee sisälle.
- Mikä mielesi muutti?
- Sain hyvän tarjouksen ja kaupantekijäisiksi pesuvadillisen korvapuusteja. Että osasivatkin olla makoisia, Reiska nuoli huuliaan.
- Älä sano, anna minä arvaan. Sen kilpailutussivun on sinulle koodannut Pasi Kuikka äitinsä kanssa.
- Näppeästihän tuon arvasit. Melkein sekennissä, mutta et ihan. Kävisit kuule sinäkin ammattikoulun, niin olisivat hoksottimetkin paremmin hereillä.

Sain kuulla, miten Pasi oli vain eräänä koronapäivänä astellut sisälle hänen Merkilliseen autokorjaamoonsa ja sanonut haluavansa koodata Reiskalle kilpailutussovelluksen. Pasia oli kuulemma niin kovasti harmittanut, kun hän oli käyttänyt jotain toista kilpailutussovellusta ja hän oli päätynyt johonkin todella syrjäiselle korjaamolle, jossa kukaan ei ollut ymmärtänyt mitä hän oli halunnut.

- Me ymmärsimme heti toisiamme ja Pasin äiti leipoi pullat, Reiska maiskutteli suutaan.
- Et sitten varmaan osaa arvostaa yhtään näitä kaupan pullia, heiluttelin pullapussia.

Samassa Reiska nappasi pullapussin itselleen ja ilmoitti, että sovituista asioista pidetään kiinni, mikäli aikoisin ajaa tulevana kesänä kesäpyörillä.

- Miten se kilpailutussivu oikein toimii? jatkoin kyselemistä.
- Poka laittaa sinne toiveen remontista ja pyytää hinta-arvion. Sivusto antaa sitten randomilla kolmesta seitsemään tarjousta, joista poka valitsee haluamansa.
- Entä jos se klikkailee kaikki auki ja toteaa, että olet niiden jokaisen takana.
- Voi yhden kerran, ja jos toisenkin. Ei ammattilaiset tuollaiseen ansaan astu.

Kilpailutus oli rakennettu niin, että poka näki vain tietyt pääkohdat tarjouksista ja sitten piti valita yksi. Hinnat luonnollisesti vaihtelivat, kuten myös se milloin auton sai työn alle. Pokan valittua haluamansa vaihtoehto, muut vaihtoehdot hävisivät. Vasta tuon viimeisen valinnan jälkeen asiakkaalle selvisi mihin korjaamoon hän autonsa toisi.

- Teetkö muuten noille takseille muuta remonttia, kuin öljynvaihtoja?
- Jarru- ja jäähdytinnesteitä on tulossa vaihdettavaksi ensi viikolla.
- Päittäinkö?
- Niin. Rautalangastako se pitää kaikki taivuttaa? Ei jaksa ymmärtää noin hidasta järjenjuoksua, Reiska punoi päätään.
- Rutinoff on pihalla. Voin keittää sillä välin kahvit, kun vaihdat renkaat, ehdotin Reiskalle.

Reiska lähti hallista kumisaappaat tutusti lotisten ja kohta Rutinoff oli hallissa nosturilla. Menin itse toimiston puolelle ja aloin lataamaan kahvinkeitintä. Sain veden pannuun ja olin juuri laskemassa kahvimitallisia, kun konttorin ovi avautui ja Reiska kysyi:

- Tuliko hyvät sumpit?
- Ei tullut, kun en kerennyt edes aloittaa keittämistä. Joko ne renkaat on vaihdettu?
- Joko ja joko. Se on aina niin ihmeellistä, kun ammattimies tehdä näppää jotain. Kerkesin tuossa joutessani pestä vielä yhden taksiauton ja toiseen aikaisemmin pestyyn vetäisin vahan päälle.
- Oho, hämmästelin.
- Ei se kuule tämä ala ammattikouluja käymättömiä vätyksiä elätä. Vain todelliset tekijämiehet tekevät tulosta.

Minun oli ihan pakko käydä katsomassa autohallin puolella, että oliko autossani jo kesärenkaat. Olihan ne, mutta siitä taksin vahaamisesta saatoin olla kyllä toista mieltä Reiskan kanssa, että oliko se vahattu vai ei? Sinällään se oli sivuseikka, joten ohitin mokoman asian ja siirryin konttorin puolelle kahvittelemaan. Kahvia hörppiessämme Reiska kertoili, miten hänellä oli ollut kova kiire viime aikoina. Oli pitänyt kuulemma tehdä uusia tuotantolinjoja erilaisiin tehtaisiin ympäri maailmaa.

- Lupasin minä tehdä näpätä Suomen valtiolle niitä hengityssuojaimiakin, mutta ottivat sitten yhteyttä siihen lehdessä kerrottuun retaleeseen. Ei ole sellaisella miehellä hommat hanskassa, joka ei ole hanskahommia amiksen autopuolella opetellut.
- Missä välissä sinä niitä olisit kerennyt tehdä? hämmästelin.
- Siinä iltapalan ja kymppiuutisten välissä, Reiska vastasi pokkana.

Pullaa mutustellessaan Reiska kertoili, että oli tehdä näpännyt muutaman tuhat hengityskonetta Trumpetille jenkkilään. Kiina ja USA kun vain keskittyivät syyttelemään toisiaan joka asiassa ja unohtivat, että maiden välissä asui todellinen tekijämies.

- Eikö sellaiset hengityskoneet ole aika vaikeita rakentaa? kysyin.
- Sehän voi siltä tuntua, ellei osaa, Reiska hymähti.
- Ja sinähän siis osaat, vai?
- Melkein loukkaa tuollainen epäilys. Jos et olisi tuttu, niin käskisin poistua taakse vilkuilematta.

Söin yhdestä pullapitkosta kaksi siivua ja Reiska tuhosi loput. Loput kaksi pullapitkoa ikiamis laittoi konttuurin lukittuun kaappiin. Hörppäsin itse loput kahvit, kiittelin niistä ja kävelin Rutinoffin luo. Reiska avasi korjaamon nosto-oven ja peruuttelin ulos.


Haluatko pysyä kärryillä, rattailla tai jousilla siitä mitä Rutinoffin kuskin sivustolla tapahtuu? Liity Facebookin Rutinoff-ryhmään, niin olet paalupaikalla, etkä vain haistele pakokaasuja. Facebook-ryhmä on myös autoiluhuumorin jakopaikka.




© Rauno Vääräniemi