Kris tässä väy! Ettepä tietäkään mitä me tehtiin Lukan kanssa tänään, vai tietättekö? No, ykköseksi me hypättiin autoon ja ajettiin Turkuun. Hui kauhistus, eikö totta? Ei muuten pelkottanut yhtään se Turkku. Matka meni kivasti, kiljuttiin ensin vietävästi kun jouduttiin autoon, mutta sitten otettiin ihan rennosti. Mulla oli boksissa pehmopupu ja pikkaisen kun imin sen korvaa, niin uni tuli helposti.
Turussa mentiin ensin pippaloihin, jossa oli paljon ihmisiä ja vähän koiria, vain me kaksi, siis isoveikka Luka ja minä Kris. Me oltiin Lukan kanssa valmistauduttu siihen tilaisuuteen ja meillä molemmilla oli musta puku päällä, väyväh! Siellä tilaisuudessa oli musiikkia ja sehän se vasta alkoikin nukuttaa meitsikääkkää. Olisivat vaan pysyneet sillä musiikkilinjalla, mutta joku keksi alkaa laulattaa koko sakkia. Se oli pelkottavan kuuloista, aivan jotain kummallista ääntelyä.
Lopulta päätimme mennä katsomaan paikallista nähtävyyttä, Aurajokea. Lukaveikka olisi halunnut käydä jutskailemassa ahvenoille, ne kuulemma kurlaa takaisin kun työntää kuonon veteen. Isäntä ei päästänyt, joten katselimme ruskeata vettä vain ylhäältä rannalta.
Arvatkaapa kuka painaa nyt jo kolme kiloa? Ou jee, tässä sitä ollaan kohta isoveikan kokoisia, varo vaan Luka.
Käykää tekin Turussa!