23.11.2008

Kris täällä viuväh!

Ei olla eilisen teeren koiria, ei olla. Tämä siksi, että saimme jo eilen, siis ennen tämän päivän lumimyrskyä uudet mummo-lookit isoveikkahaukku Lukan kanssa. Arvatkaa ahdistaako olla se sininen mummo tuolla valkoisen lumen keskellä, arvatkaa? Isoveikkahaukku näytti kameraa käyttävälle isännälle kieltä, mutta minä en vielä uskaltanut ilmaista mielipidettäni. Että osaa olla sitten ihmisillä huono vaatemaku, jos pitävät tuollaisia koiramyssyjä kauniina, viuvähpah!

Tänään se myräkkä sitten iski, enkä todellakaan viihdy sen keskellä ulkona. Onneksi minulla ei ole hörtsejä kuten isoveikkahaukulla, jonka korvat ovat sekennissä täynnä lunta tällaisella kelillä. Omat lurpat suojaavat hyvin, vaikka isännän mukaan päässäni ei ole mitään mitä pitäisi suojata, ei kuulemma edes niitä kahta hernettä, jotka isoveikkahaukku omaa. Viuvähpyh, olen eri mieltä, sillä mielestäni olen ylevä ja viisas olento.

Me odotellaan Lukan kanssa jo joulupukkia, ettäs pieneksi vinkiksi myös teille muille. Kuusen juurelle emme pääse istumaan, sillä meillä ei voi kuulemma laittaa lattialle mitään, eikä kovin matalalle muutenkaan. Pukkiakaan emme tule näkemään, sillä isännän mukaan niillä on oikeus jatkaa elämää joulun jälkeen ilman suuria pienen koiran traumoja. Aika traumaattinen rotu tuo ihmisrotu, pyhpahviuväh!

Tehkää lumienkeleitä korvillanne!