5.5.2009

Kris tässä viuväh!

Ja meillä kaikilla hauuu niin muukaavaa, kun vietimme meitsikääkän yksivuotissynttäreitä tänään. Ei tullut vieraita, mutta ei ollut kakkuakaan, joten pilettelimme ihan omalla porukalla. Sain oikein mamin ostaman lahjapaketin, joka oli yhtä aikaa sekä herkullinen, että leikittävä ja luonnollisesti vinkuva. Toivoin kyllä radio-ohjattavaa kissaa, mutta niitä ei kuulemma ollut kaupan, joten sain vihreän kumiliskon ja herkkuja sen kanssa paketoituna. Saatiin me Lukan kanssa vähän muitakin herkkua, ettei ihan tarvinnut tapetteja nuoleskella synttäripäivän kunniaksi.

Lahjalla leikkimisen jälkeen pistimme isoveikkahaukku Lukan kanssa painiksi, oikein kunnon kääkkämylläyspainiksi. Isäntä yritti ottaa kuvia meistä, mutta joko se tai kamera on hidas, eli ei siitä oikein mitään tullut. Kattokaa nyt tuotakin yläpuolella olevaa kuvaa, mitä siitä saa selvää? Vähän vois kyllä toivoa rispektiä toisen synttärikuvien suhteen, eikä sihtailla minne sattuu, viuvähpah!

Seuraavaksi menin mylläämään isännän kanssa ja taas jouduin kameran tuijottelun uhriksi, aivan yhtä huonoin tuloksin mitä aikaisemminkin. Isännän mukaan kääkkä ei ole edes toiseksi tai kolmanneksi helpoin kuvauskohde, varsinkin kun niitä on perheessä kaksi. Minusta tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa, pysyn helpostikin paikoillani puoli sekuntia, viuvähheh!

Tähän lopuksi vakavaa asiaa kaksijalkaisille: älkää ottako itseänne vahvempaa koiraa. Eilenkin yksi täti tuli dalmatialaisen perässä hihnan päässä kuin lapanen, sen pilkkuhirviön syöksyessä meidän päälle. Täti sinkoili lopulta sen koiransa kanssa ajotielle, hyvä ettei jäänyt vielä auton alle. Onneksi isoveikkahaukku Luka oli mukana, se sanoi suorat sanat pilkkuhirviölle ja tädille!

Muistakaa juhlistaa synttäreitänne, vatsanne pitää siitä!