Kääpiöpinseri Kris pakkasessa pipo silmillä

5.2.2012


Kris tässä Viuväh!


Jos koirat osaisivat kiroilla, niin tässä teille olisi yksi kiroileva kääpiöpinseri. Kiroilun aihe löytyy nyt päällä olevista pipokeleistä, pyhpahväyväh! Pipo ei pue koiraa, ei, ei, ei, vaikka isäntä ja emäntä niin väittävätkin. Lisäksi ihme juntturoita nuo vajaajalkaiset. Vaikka menen minne piiloon kun tulee pipolenkin aika, niin aina minut raahataan eteiseen ja kohta on pipo silmillä. Miksei tänne voisi rakentaa sellaista koirien ulkoilutusputkea, jossa olisi tasalämpö kesät talvet? Se voisi alkaa vaikka meidän ulko-ovelta. Ei kait sen rakentamisessa nyt mitään ongelmia voi olla? Ovathan ihmiset käyneet kuussakin.


Luka-veikkahaukku ei hirveästi pistä vastaan oman piponsa kanssa. Se mennä jurnuttaa samaa tahtia kuin ilmankin. Ei kait hampaaton koira voi muutakaan, ehehehhau! Oli pakko kuitata, kun siltä lähti se yksi kulmuri. Ei siitä ole kyllä sen lepsumpaa tullut, eli meikähaukku on yhä pahnanpohjimmainen tässä laumassa. Siihen ei auta edes se, että käytän ääntä eniten.


Elo on ollut pääsääntöisesti rauhallista, mutta pari kertaa olemme törmänneet ikäviin naisihmisiin ja niiden koiriin. Ensimmäisen kerran joku nainen tuli koiransa kanssa joka veti ahkiota ja siinä olevaa lasta. Odottelimme sivussa ja minua alkoi pelkottaa iso koira ja aloin haukkua sitä. Nainen alkoi sitten kiroilla meille kovalla äänellä, että eikö meidän turpia saa tukkoon? Siinä se meuhkasi kuin pahainenkin piru. Isäntä kysyi lopuksi, että onko sillä hermo ihan loppu? Vastausta ei tullut.


Toisella kertaa yksi nainen oli päästänyt ison koiransa irti. Se peto hyökkäsi minun kimppuun metsästä. Se tuli niin puskista, ettemme me kerinneet tehdä mitään. Siinä me oltiin kohta puolimetrisessä hangessa kun iso koira käy suoraan kiinni minuun. Onneksi isäntä toimi, alkoi kiroilla niin julmetusti ja kenkäisi sitä raivoavaa rakkia. Sen koiran omistaja ei tehnyt mitään, ennen kuin isäntä oli saanut meidät jo turvaan. Pitäisi viedä lääkäriin tuommoisten koirien omistajat. Niin juuri, omistajat! Tilanteen rauhoituttua, ei tullut edes anteeksipyyntöä. Nainen vain hävisi nopeasti koirineen. Sama koira ja nainen ovat häiriköineet täällä aikaisemminkin. Onneksi tapahtumasta ei tullut vammoja, mitä nyt isojen koirien pelkääminen ei ainakaan helpottanut.


Te jotka pidätte koirianne vapaana, mikä teitä oikein vaivaa? On paljon ihmisiä jotka pelkäävät koiria ja on toisia koiria, jotka pelkäävät muita koiria. Me ei olla vapaa kuin koirapuistossa ja kotona.



Pakkasella on hyvä miettiä jotain lämmintä!