30.6.2007

Huihau!

Niinpä niin, se olisi kesäkuun viimeinen päivä. Meikähaukkua tuo ei paljon puristele, toisin kuin isäntää, jonka loma loppuu huomenna, hahhau! Tosin tuossa nauraessa tuli kusaistua samalla omille kintuille – kaikille neljälle, sillä se tarkoittaa hyvin aikaisia arkiherätyksiä. Eikö missään ole lakia, että pientä koiraparkaa ei saisi raastaa lämpimästä vuoteesta ennen kahdeksaa? Eikö ole, hähhau?

Sitten erääseen toiseen asiaan, josta kärsin vieläkin. Pari päivää takaperin pihkaannuin huolella ja vielä vieraassa kaupunginosassa, jossa olimme viettämässä aikaa pitkän kävelylenkin muodossa. Minä en ymmärrä miten se tapahtui, mutta aivan yllättäen olin pihkassa. Onneksi en sentään ihan korviani myöten, vaan pelkästään molemmat kyljet. Arvatkaapa huvikseen kuka siitä otti herneen nenään? Kyllä, ja sitten voitte arvailla kuka joutui epämiellyttävään pesuoperaatioon jossa sitä yritettiin saada edes vähemmäksi. Vähän se lähtikin, mutta nyt meikäkoira on sellainen takkuturkki parista kohtaa.

Tänään sattui onneksi aurinkoisempi keli, kun muutamana päivänä on ollut ikävän pilvistä ja epävakaista. Houkuttelin isännän tänään tien alta meneviä laivoja katselemaan. No hitto, en minä muistanutkaan, että sitä kutsutaan sillaksi ja ne pörisevät veneet olivat aika pelottavia. Paikka jossa kävimme, oli lähistöllä olevan Santahaminan silta.

Ja sitten lopuksi minä haluan lähettää vielä terkkuja sille mustalle villakoiralle, joka vilkutti minulle Vuosaaren rannalla pari päivää takaperin, hassu koira.

Varokaa pihkaantumista!