30.04.2005
Tässä on ystäväni Nasu, joten turhat ryttyilyt voi jättää jo himassa narikkaan. Eihän meissä nyt niin hirmuisesti ole kokoeroa, kameran optiikka vain vääristi tuota kuvaa pahemman kerran. Ihan varmasti yletyin Nasun kuonoon, kun varvistin vähän - uskokaa pois epäilijät. Minun mielestä leikkikaverin koolla ei ole mitään merkitystä, kunhan sen huumorintaju on kohdallaan ja tassu nousee kohtalaisen rivakasti. Niin, ja isoista koirista voisi sanoa sen, että kunhan eivät läpsi minua tassulla, kuten eräs tanskandoggityttö tekee joka kerta. Luuleekohan se minun olevan joku pöllytystä kaipaava pehmolelu, grrr. Ei tuossa muuten mitään, mutta on ikävä pyörähtää joka osumasta eri suuntaan, wuh!