Huh, huh, johan se puhurin lykkäsi pienen koiraraukan niskaan. Onneksi meikähaukku ei ole millään Dumbo-korvilla varustettu, joten liito-ominaisuudet ovat luokkaa nolla. Perjantaipuhuri oli tänään aamusta melkoinen. Isännän mukaan on ihan hyvä, että turkkiini pesiytyneet villakoirat saavat kyytiä merenrannalla puhurissa. Pyh, muka villakoiria minua sileässä turkissa, ei voi olla.
Kävimme päiväkävelyllä ihailemassa Laajasalon putouksia, joista tuo tämänkertainen kuva on. Minua ihan tosissaan hieman pelotti ne valtaisat vesimassat, jotka jylinän kanssa matkasivat kohti merta. Toivottavasti merenpinta ei nouse minun sänkyni tasalle.
Hei, oletteko miettineet seuraavaa asiaa: jos ”uidaan koiraa”, niin silloin kaikki, jopa ihmiset uivat koiraa. Ok, tämä varmaan oli haukunselvä juttu. Entä jos mennään ihmisten tyylillä, eli soudetaan veneellä. Onko se silloin ”soudetaan ihmistä”? Totta kait siinä soudetaan venettä, mutta onko tyyli ihmisen soutamista? Haa, menikö taas luu kurkkuun muilta kuin koirilta? Jos tuo vesi tuosta nousee, niin olisi ihan haukunkiva tietää, että millä tyylillä soutelen. Koiraa kun ei voi soutaa, sitä on uitava, tämä selvä - hau!
Ihailtaa paikallisia nähtävyyksiä!