Luka jalkakäytävällä
27.8.2006

Kaksivuotishau!

Wuh, nyt sitä on ilmassa – nimittäin suurta juhlaa meikäläisen kaksivuotissynttäreiden kunniaksi. Ou jee, nyt olen täyttänyt molemmat vuodet, kröhöm! Alan olla jo iiiiso poika iänkin suhteen. Ai miten minua jättikään, että mitä saan lahjaksi. Hyvä että maltoin nukkua yöni. Hehhau, tuo oli vitsi, minähän nukun aina yöni hyvin.


Sain aamulla kunnon rapsutukset ja sen jälkeen lahjapaketin vuoteeseen. Sieltä paketista paljastui hymynaama koiran lelu ja kaksi pussillista herkullista syötävää. Poron kylkiluu teki heti hyvin kauppaansa, maiskis. Herkkujen maistelemisen jälkeen annoimme isännän kanssa hymynaamalle kyytiä. Yritimme saada sen lelun hymyn hyytymään. Pyh, mikä lienee kestohymy, se nimittäin hymyilee jossain lattialla vieläkin. Vaikka minä kuinka vingutin sitä, niin hymyileminen jatkuu. Taitaa olla oikein yltiöpositiivinen lelu, hmphhau!


Oli meillä kakkuakin synttäreiden kunniaksi, mutta en oikein tykännyt siitä. Sovimme isännän kanssa, että hän ja muut perheenjäsenet saavat kakun, minulle riittää ne poron kylkiluut ja jäniksen korvat.


Jahas, taidankin mennä ottaman pienet synttäritirsat, jotta jaksan lähteä tuossa puolilta päivin tutkailemaan lähimaastoa ja nuuhkuttelemaan uusia hajuja.


Rapsutelkaa synttärisankareita!