23.06.2013


Luka tässä hau!

Näin keskikesän juhlan jälkimainingeissa on hyvä tehdä sivupäivitys. Me emme lähteneet minnekään Miron kanssa juhlimaan. Keskityimme vain syömään hyvin ja lepäämään. Muutenkin meidän lauma vietti rauhallisen kotijuhannuksen, mitä nyt ihmiset kävivät ihmettelemässä kun joku oli tehnyt tulet keskelle jokea Tikkurilassa. Ei noita ihmisiä aina ymmärrä, ei edes ihmisen paras kaveri koira, hehhau!

Olemme Miron kanssa keskittyneen enemmän Korson ankkalampien sorsien laskemiseen. Nyt kun sorsilla on poikasia, on laskeminen haasteellisempaa, mutta ei ollenkaan ylivoimaista. Miro istuisi vaikka päivän sorsia tuijotellen, mutta minä en jaksa pysyä paikalla kovin pitkään. Kun ne on kerran laskettu, niin voidaan siirtyä heti uuteen paikkaan. Minulla ei ole lapinkoiran kärsivällisyyttä.

Ollaan pääsääntöisesti oltu täällä Korsossa, mutta silloin tällöin hypätty autoon ja käyty Nummelassa Miron kotikulmilla lukemassa haumeilit ja jättämässä omat viestit liitetiedostoineen, hihhau!

Ilmat ovat olleet alkukesästä aika kuumat, joten lenkit ovat jääneet välillä lyhyiksi. Mirolla on niin paksu turkki, että se meinaa läkähtyä helteessä. Yöt se viettää parvekkeella, kun siellä on viileämpää.

Kävin pitkästä aikaa tapaamassa Krisua ja Nipsua. Kris oli ihan entisellään, eli täynnä koiraenergiaa, jota riitti ja riitti ja riitti. Pikkuveikka on jo iso, mutta silti se vaan jaksoi hyppiä ja pomppia koko ajan kun olimme tapaamisella Järvenpäässä. Juoksimme Krisun kanssa niin paljon koirapuistossa, että simahdin totaalisesti kun pääsin autoon. Nipsu sen sijaan otti tapansa mukaan paljon rauhallisemmin.

Yhdessä asiassa Kris yllätti, sille ei kelvannut isännän viemät namit. Minä ja Nipsu pidettiin kyllä huoli, ettei niitä nameja tarvinnut enää kotiinpäin kuskailla. Ajeluttaa nyt mokomia edestakaisin, ihan järjetöntä, pahhau! Meille sattui tapaamispäivälle hyvä keli, vaikka lupaili ensin sateita. Pilvisellä säällä jaksoi paremmin juoksennella ja vaihtaa kuulumisia.

Kaiken muun ohella kerkesin olla viikon Nastolassa ukkia ja mummoa ilahduttamassa. Isäntä ja Miron emäntä halusivat lomaa koirista. Olivat vähän reissussa, joten me olimme tahoillamme hoidossa. Minusta ainakin on kivaa käydä Nastolassa, sillä siellä on aina joku kotona, ettei pienen koiraparan tarvitse olla yksin.

Älkää sorsiko edes sorsia!