21.05.2005
Hau, nyt alkaa rannalla olla lämmintä, vaikka en minä oikein kalliolla löhöilemisestä pidä, ehtiihän sitä sitten vanhempana haukkuna sitten levätä. Nyt pitää sinkoilla kaikkien hajujen perässä pitkin puskia ja ryteikköjä. Toki rannalla käymme päivittäin, kun isäntä tykkää katsella merelle. Varsinkin vapaapäivien lämpimät aamut ovat sen mieleen, kun rannalla saa olla rauhassa. Tuossa alapuolella on venesatama, mutta kuvanottohetkellä siinä oli vielä aika vähän veneitä.
Veneistä tuli mieleen yksi hauska juttu. Minua on luultu jo kaksi kertaa laivakoiraksi! Siis ajatelkaa, minua kuivaa maata rakastavaa ja laivatonta koiraa on luultu mokomaksikin eläjäksi. Eikö ihmisillä ole silmiä päässä, että minä en todellakaan seiso minkään laivan kannella tai vedä perässäni mitään laivan pienoismallia. Isäntä joutui kyllä selvittämään, että mikä se sellainen kummajainen on ja selvisihän se internetin avulla. Hau vaan kaikille laivakoirillekin ja älkäähän tippuko mereen!