20.5.2012


Luka tässä hau!

Lyhyestä aikaa taas täällä turisemassa, hehhau! Olen tässä vietellyt lokoisia olohauneuvoksen päiviä kotosalla. Päivät menevät nykyisin paljon pehmeämmin, sillä saan olla nyt vapaana koko asunnossa ja valloittaa minkä tahansa pehmeän paikan nukkumapaikaksi. Istun minä toki välillä sohvan selkänojalla nenä ikkunassa ja vahdin pihalla pöllöileviä naapureita. Isäntä näkee kuulemma missä kohtaa olen istunut, pöhhau! Ei se minun vika ole, että se lasi tökkää aina kuonoon kun ulkona on jotain mielenkiintoista. Kummat ikkunat.

Teimme nyt viikonloppuna pienen retken isännän ja Jessen kanssa Nastolaan ukkia ja mummoa tapaamaan. Otin heti keittiön haltuun ja vahdin kääpiöpinserin tarkkuudella, ettei mitään vaan livahda kenenkään toisen suuhun ilman minun kontrollia. Ei livahtanut ja minäkin sain osani, kiitos mummolle! Maalla on kiva käydä, kun siellä on enemmän porukkaa joiden sylissä voi istua ja ketä voi piinanata pehmoleluilla. Käytiin me siellä myös vähän potkiskelemassa paikallisia käpyjä, että paikalliset koirat saavat uutta ajateltavaa meikähaukun hajuista.

Eihän se ole koira eikä mikään, joka ei naapureita vahdi!