18.6.2007

Juhannusviikkoa!

Alkuun pitää korjata yksi asia. Kerroin viimeksi napanneeni harakan. Ehei, se ei pidäkään paikkaansa, vaan lintu oli varis. Isäntä nauroi katketakseen, kun näytin sille sen linnun, että tuota minä puistelin. Ehdotti optikolle menoa tai lintukoirakurssille, sillä kyseinen sulkaveikko oli 100 % varis. Että sellaista, pienjyrsijöiden jahtiinhan sitä meikäläisten esi-isiä on käytetty, joten nuo linnut ovat geenieni mukaan vain…lintuja, pyhhau!

Juhannus on tulossa. Miten meinasitte sen riekkua vai peräti nukkua? Itse ajattelin vallata isännän tyynyn ja vetäistä siinä juhannustirsat päivällä ja juhannusyöunet yöllä. Aika rankat suunnitelmat, eikö totta? Tottahan toki pitää välillä käydä katsomassa, että olisiko jossain juhannuskoivun juurella joku nätti tyttökoira vaikka tällaista mustapukuista urosta, köhhau!

Törmäsin muuten jälleen tänään ihme epeliin. Sitä kastellaan säännöllisesti, mutta silti se on aina samankokoinen ja näyttää uitetulta koiran turkilta. Pitihän sitä käydä vähän näykkäämässä hampailla ja lipaisemassa kielellä. Hyipthhau, minkä makuinen tapaus, yäääkhau! Että joku voi maistua niin lipevältä ja kuplivalta. Näyttäisin sille kääpiöpinserin merkit, ellei sitä säilytettäisi niin vaikeapääsyisessä paikassa – mokomakin pelkurimoppi.

Hellikää juhannusheilojanne!