18.3.2007

Lumiunia!

Luulitteko jo että tuli kesä? Hahhau, eipä se siltä näytä kun tällään kostean kuononi keittiön tai makuuhuoneen ikkunaan. Hitto, joku voisi muuten pestä niitä lähräisiä ikkunoita, jotta pieni koira parka näkisi paremmin läpi. Kuka kumma niitä aina sotkee, vaikka minä koetan pitää huolen, ettei muut ole ikkunoissani.

On se kumma miten sää vaihtelee. Aamupäivällä otimme isännän kanssa jo melkein aurinkoa ja iltapäivälenkillä leikimme lumiukkoja ja lumikoira-Lukaa. Olin hetkessä sellainen haukkuva lumikoira, lumiwuh! Tule, tule jo kesä ja päästä meidät tästä lumesta. Sitä odotellessa minä ainakin otan rennosti.

Sain muuten luita tässä viikko takaperin oikein kaksi isoa pussillista. Niin, siitä asti olen yrittänyt metsästää, että minne isäntä kätki luut. Mokomakin itara, kun ei raaski antaa minulle, pienelle koira raukalle, kuin luun kerrallaan. Hei, kyllä koira tietää parhaiten mitä luilla tehdään ja miten ne säilötään, eikö vain arvon karvakuonoveljet ja -sisaret?

Sain tässä isoveljenkin, josta en nyt oikein välitä. Siis sellaisen telkusta tutun vahtikameran. Olen kuulemma sen verran epäilyttävä, että minua pitää välillä tarkkailla teknisillä vempaimilla. Nyt se aparaatti kuulemma nauhoittaa kaikki minun mahdolliset mielenilmaisut, kuten postin haukkumisen, kiintolevylle. Hah, minä poikapa olen päivät hiljaa, niin saa tuollainen värkki pitkän nenän, hahhau!

Kolistelkaa luitanne!