17.08.2013


Luka tässä hau!

Elokuita teille kaikille. Olemme onnistuneet olemaan niin, ettei meistä ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Kesän helteet tekivät meistä laiskoja. Kesä on mennyt rauhallisesti. Olemme seuranneet Miron kanssa kun Ankkalammen sorsat ovat saaneet poikasia ja niistä on kasvanut isoja siivekkäitä, jotka jatkavat vanhempiensa tietä pullansyöjinä. Joku oli tehnyt sorsille jäynän ja laittanut niiden porealtaaseen jotain pesuainetta. Vaahto oli aikamoinen pari päivää. Olipahan puhtaita sorsia hetken aikaa, hehhau.

Helteet olivat välillä aika puuduttavat. Miro varsinkaan ei pidä kuumasta kesäsäästä. Se kun mieluimmin vie kuononsa tuuleen ja tuiskuun. Kerkesimme käymään uimassa tuossa kesän mittaan, tosin minä vain katselin rannalta kun Miro kahlasi vedessä suu korvissa.

Grilliherkkujakin on tullut naposteltua jonkin verran. Olimme vasta Nummelassa grillaamassa ja keli oli todella kuuma. Alkoi olla jo kääkänkin perse hikinen, kun makailin ulkona takapihalla ruokaa odottelemassa. Sitä grilliä ei olisi juuri tarvittu, ruoka olisi kypsynyt ihan vain auringossa. Ja miksi lihaa pitää kypsyttää, kyllä se maistuu meille koirille raakanakin. Ihmeen vaativia nuo vajaajalkaiset, ruokakin pitää olla jotain ihme metiuumia tai jotain muuta yhtä hienoa. Ja sen vastapainoksi me koirat saadaan päivittäin ruskeaa ruokaa, pahhau!

Kovin paljon ei ole tullut matkailtua kesällä, mutta Nastolassa tuli jälleen piipahdettua ukin ja mummon luona. Siellä pääsee tekemään mummon kanssa pitkiä lenkkejä ja on monta syliä joissa voi istuskella vuoronperään. Luonnollisesti siellä pitää käydä jättämässä omat mailit ja pöllyttämässä paikallista hiekkaa.

Nyt meillä alkaa olla parvekekausikin lopuillaan, sillä se menee remonttiin ihan kohta puoliin. Miro on siellä sitkeästi viimeiseen asti, vaikka isäntä kantoi puulaatat kellariin. Kuvan nimi voisi olla ”Päivällistä odotellen”. Grilli on tuossa sen vuoksi, että päätämme tänään illemmalla kesän grillikauden omalla parvekkeella.

Sitten vielä pari haukahdusta siitä, että me olemme Miron kanssa koiria. Miro ei ole nalle eikä karhu, kuten sitä on luultu. Lisäksi minä en kiipeä puuhun, kuten eräs täti tänään luuli kun katseli etenemistäni. Enkä ole mielestäni myöskään hassun näköinen, kuten olen toisinaan saanut kuulla. Ite ootte hassun näköisiä, pyhhau!

Syksy tulee, tarkastakaan sadetakkienne vedenpitävyys!