Kääpiöpinseri Luka haistelee voikukkaa
17.5.2008

Nuuuuuh!


Ellei kesästä ole mitään muuta tietoa, niin ainakin voikukkaset ovat ilmestyneet koirien ilmoille. Koska olen luonnon suuri ystävä, niin tapanani on haistella kukkasia silloin tällöin. Nooh, pitää myös kyllä myöntää se, että silloin tällöin olen napsaissut suuhuni tuollaisen voikukan. Hei, ihan vaan nähdäkseni, että näkyykö se kakassa seuraavana päivänä, hehhau!


Sain muuten tänään uuden pedin, trallallaa trallallaa, kylläpä se koiraa nyt laulattaa, hauhautrallaa. Nyt se on sellainen läpeensä pehmeä. Isännän mukaan se muovinen romotus makuuhuoneessa sai väistyä vähemmän meteliä aiheuttavan tieltä. Miten niin meteliä? Ei ole minun vikani, jos itseäni yöllä rapsuttaessa kynnet osuivat siihen muoviseen koirapetiin ja makkarissa oli ääntä kuin pahimmassakin työverstaassa. Pahhau, ihmiset ovat kovin herkkäunisia ja vaikeasti nukahtavia meihin koiriin nähden, raukat.


Kääpiöpinseri Luka kastelee voikukkaa


Kun mainitsin tuossa aikaisemmin kukkaset, niin jatkan hetken samaa rataa. Kukkaset eivät voi hyvin elleivät ne saa kastetta. Olen myös tässä kohtaa suuri kukkasten ystävä, sillä kastelen niitä joka kerta kesäisillä lenkeilläni. Kastelisin myös talvella, mutta kukkaketaleet ovat varmaan etelässä silloin, pyhhau!


Olemme viime aikoina kipitelleet askelmittarin kanssa pitkin ja poikin. Ajatelkaas karvakuonot, että on se sitten hieno keksintö sellainen askelmittari. Siitä näkee peräti illalla, että on päivällä kävellyt, hehhau! Ihmiset ovat kuulemma käyneet jo kuussa, mutta tarvitsevat askelmittarin nähdäkseen ovatko kävelleet päivän aikana, voi syömätön koirankeksi! Minäkin testasin sitä ja olin vähän pettynyt kun se ei illalla näyttänytkään kuin muutaman askeleen. Tarkemman testaamisen jälkeen totesin, että sehän menee päivässä kolme kertaa ympäri, pyhhau mikä turhake!


Haiskaa ja haistelkaa, se vasta on kesähauelämää!