15.12.2005
No höh, ei tämä ole ollenkaan niin vakavaa miltä saattaa näyttää. Mitäs tekevät niin heikkoja rottinkikoreja ja joku hömelö antaa sellaisen vielä koiralle, kjähhau! Itse asiassa minulla oli oikein hauskaa jonkin aikaa.

Niin, se lupaavasti alkanut talvi oli ja meni. Onneksi saatiin muutamat digikuvat siitä muistoksi. Tiedä vaikka olisivat olleet talven ekat ja vikat lumet. Meikäkoira kun tykkää niin kovasti juoksennella lumella ja nuuhkutella hajuja. Tosin ehkä juuri tuon takia onnistuin hankkimaan itselle elämäni ekan lunssin aivastuksineen ja räkätauteineen. Nyt sitä ollaan kilttinä koirana lääkekuurilla ja odotellaan paranemista. Menoa tuo ei ole haitannut, ei sitten pätkääkään. Lääkäri tosin käski ottaa vähän löysemmin ja jättää turhat riekkumiset kuurin aikana.

Voisikohan ne eläinlääkärin tutkimukset hoitaa kirjeitse? Se tutkimushuone on jollain tapaa hieman pelottava paikka. Odotushuoneessa on kyllä kiva seurustella toisten haukkujen kanssa, mutta se tutkimushuone, huhhau!

Nyt ovat jännät ajat tassuilla, sillä perhe puhuu jo joulukinkusta ja muista herkuista. Miten on, onko edes teoriassa mahdollista kahdeksankiloisen kääpiöpinserin saada yöaikaan seitsenkiloinen kinkku jääkaapista muun perheen heräämättä? Jos vaikka sattuisi nälkä yllättämään yöllä, maiskishau.

Montakohan lahjaa pukki tuo tänä jouluna?