15.7.2007

VahtiWuh!

Tervehdys jälleen kaikki koirat ja hihnoissa kiskojat – siis tarkoitan nyt niitä kaksijalkaisia siellä toisessa päässä. Keksin jälleen yhden pisnesidean, jota tuossa markkinoin jo isännälle. Sen takia pyysin häntä ottamaan kuvan itsestäni täällä kotirapussa. Ajattelin alkaa markkinoida puhdasta rappua halukkaille. Haa, nyt joku meinasi siellä pölyisen ruudun takana, että minä muka nuolisin rapun puhtaaksi, hyihau ja yökhau!

Hei, enhän minä sentään mikään moppieläin ole, vaikka karvoja on ja kieli kastuu suussa käytettäessä. Ajattelin seistä tällä tavalla rapun alaosassa, niin rappu pysyy taatusti puhtaana. Sitä kun meikäläisen ohi ei mene kukaan, huomaan nimittäin pienempienkin muurahaisten läpimenoyritykset ja harhautukset helposti. Eikä mene muuten ihmisetkään, mikäli vahtitehtävän otan hoitaakseni.

Törmäsimme tuossa päivänä muutamana ihan meikähaukun näköiseen koiraan, oli viisivuotias kääpiöpinseripoika. En nyt muista enää nimeä, mutta haju on kyllä muistissa. Isännän suunnattomaksi ihmetykseksi emme meinanneet tappaa toisemme kuin kaksi kertaa tapaamisen aikana, eli osasimme jopa olla hiljaa ja nuuhkia toisiamme pitkät tovit. Tuo toinen kääpiöpinseri asuu aivan meidän naapurissa, asunut jo talvesta saakka. Naapurimme ovat sekoittaneet meidät keskenään, vaikka tuo toinen koira on vain varjo meikähaukusta. Meitä on nyt kolme mustaa kääpiöpinseriä tässä pienellä alueella, yksi tyttö ja kaksi poikaa. Hitsi, meillä on kohta kunnon kääkkäjengi kasassa!

Pitäkää yhteyttä rotuveljiin ja -siskoihin!