13.5.2007

Äitienpäivää!

Meinasin purra itseäni tänään kuonosta, kun tajusin mitä olin unohtanut. En muistanut ollenkaan omaa Sara äityliäni, vaikka nyt on kaikkien äitien oma päivä. Isännän mukaan olen sellainen luupää, joka muistaa hyvin vain nukkumisen ja ruokailun. No, toki ulkoilu on yksi tärkeä osa elämääni, jonka muistan minuutilleen ja jota ilman en voisi myöskään olla. Jos äityli luet tätä, niin hyvää äitienpäivää pojaltasi Lukalta.

Koska herkistyin hieman tuosta muistamattomuudestani, niin otatin isännällä aamulenkillä kukka-aiheisen kuvan. Olkoon tämä minun äitienpäiväkorttini omalle haukkuäidilleni. Ilma on tänään mitä mainioin, ainakin meillä täällä Laajasalossa. Kyllä nyt kelpaa tallustella luonnossa ja haistella kuulumisia.

Teimme tänään oikein korkeamman luokan hommia, kun kytkimme eräässä kuorma-autossa humppavehkeeseen sähköt. Minua vähän pelotti ensin olla niin korkeassa paikassa kuin kuorma-auton hytissä, mutta sitten huomasin sieltä olevan paremmat näkymät mitä henkilöautosta ja aloin jopa viihtyä. Naapurin tytöt luulivat minun olevan sen kuski, kun patsastelin rinta kaarella auton kojelaudalla kuono kohti menosuuntaa. Isäntä tosin totesi, että niiden mukaan minä olin vain mukamas hassun näköinen ison auton hytissä, pöhhau!

Hellikää äitejänne!