8.4.2007

Haurikasta pääsiäistä!

Oletteko kuulleet, että maalla munitaan enemmän kuin kaupungissa? Minä sain tietää sen tuossa pääsiäisen alla ja päätimme isännän kanssa käydä katsomassa, että pitääkö se paikkansa. Isäntä tosin kuittaili, että minä taidan olla ainoa joka munii. Viittasi sillä siihen, että onnistuin kompuroimaan torstaina ja reväyttämään takajalasta jonkun pöllön lihaksen. Minkäs minä sille voin, että on niin vilkas mieli, etteivät hitaat lihakset pysy mukana kiihdytyksissä.

Vaikka maalla munitaan paljon, niin en minä niitä munia mistään löytänyt. Juoksentelin pitkin pellon reunoja ja nuohosin pusikoita, mutta en nähnyt munan munaa missään. Minulle olisi kyllä kelvannut sellainen suklainen, vaikka sitten kuinka pahasti munittu, muna. Ilman yllärilelua tietty, sillä ne tuppaavat jäämään hampaiden väliin kiinni.

Ilmat olivat vain kaikkea muuta kuin pystykorvaisen koiran ilmoja. Ette muuten edes arvaa miten tuollainen kova tuuli tuntuu korvissa? Huh, sitä ei voi sanoin kuvailla kun se puhaltaa pääkopan läpi niin, että jopa pääkopassa keikkuva herne uhkaa jäätyä. Isäntä kertoi siellä olevan sellaisen herneen, joka ei kuulemma viisastu edes ajan myötä. Mitähän sekin sillä tarkoitti? Taitaa itse olla vähän tyhmä, kun alkaa herneistä jutella kesken suuren munajuhlan, hahhau!

Pitäkää vahtia myös maaseudulla!