7.7.2012


Luka tässä hau!

Kesäinen haukahdus kaikille karvakamuille. Viime kuulumisien jälkeen on tapahtunut kaikenlaista. Olin mm. viikon ukin ja mummon luona isännän opiskellessa jotain ihmisten juttuja. Minun hauehdotukseni on, että opiskelisi laittamaan parempaa ruokaa, niin siitä hyötyisi minunkin vatsani, hehhau!

Juhannus chillailtiin ja grillailtiin kotona, sillä sehän on niin turha juhla kuin vain voi olla koiran näkövinkkelistä. Päivystin kyllä grilliä, etteivät possut karkaa ennen valmistumista. Eivät karanneet ja me saimme vatsat täyteen onnellisesti kasvanutta possua, vai mitä ne nykyään ovatkaan.

Eilen isäntä oli järjestänyt aika ylläripyllärin. Se kuskasi minut autolla Järvenpäähän Krisua ja Nipsua moikkaamaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tavattiin Krisun poismuuton jälkeen. Voi hitsi kun oli kiva tavata pikkuveikkahaukku, vaikka se osoittautuikin lähes heti ihan yhtä energiseksi riekkujaksi kuin ennen. Krisulla ei patterit lopu ihan äkkiä, vaan kääkkäenergiaa piisaa kuin ydinvoimalassa konsanaan.

Tapasin myös Nipsun, joka on sukulainen kotikennelin puolelta. Nipsu oli aika paljon Krisua rauhallisempi kaveri, sellainen enemmän omia polkuja kulkeva. Tulimme hyvin toimeen kolmistaan. Ainoastaan isännän antamat namit aiheuttivat pientä murinaa ja tuuppimista, mutta muuten meillä ei ollut mitään ongelmia kolmestaan. Pistimme varsinkin Krisun kanssa hiekan pöllyämään oikein kunnolla. Nipsu meni omia menojaan ja katseli sivusta, ettei tuollainen meno näytä aivan terveeltä. Eihän se ollutkaan, mutta se oli hauhauskaa oikein kääkän mitalla!

Alun perin meillä piti tavata vasta sunnuntaina, mutta sääennusteen vuoksi tapasimme eilen perjantaina. Keli oli todella hyvä ja kuuma. Onneksi tapaamispaikassamme pienten koirien koirapuistossa oli puita varjostamassa. On lisäksi kaamean kätevää kun Kris ja Nipsu asuvat vain reilun vartin ajomatkan päässä. Sovimme tapaavamme myös jatkossa, sillä täytyyhän sitä vanhaan perheenjäseneen ja uusiin tuttaviin pitää yhteyttä.

Isäntä otti paljon kuvia, mutta manaili kohteiden liikkuvuutta. Hänen mielestään on sula mahdottomuus saada kolme kääkkää yhtä aikaa kuvaan. Aina jäi jonkun pää tai takapuoli pois kuvasta tai ilmassa oli niin paljon hiekkaa, ettei sen takaa erottanut meitä, hehhau!

Tavatkaa sukulaissielujanne ja antakaa hiekan pöllytä!