03.02.2013


Luka tässä hau!

Helmikuun alun ja mukavan ulkoilusään kunniaksi päätimme tehdä isännän kanssa kolmen K:n kierroksen. Näin isännän ilmeistä, että se mietti varmaan Koffia, Karhua ja Karjalaa, mutta ehei, meidän kolmen K:n kierros tarkoitti Koirapuistoa, Koirapuistoa ja Koirapuistoa. Aivan, nokkelimmat karvakuonot sen jo hoksasivat, että päätimme kiertää putkeen kolme koirapuistoa. Tarkoitus oli tehdä se ilman välitankkauksia. Minä söin lähtiessä, mutta isäntä otti riskin ja lähti matkaan tyhjin vatsoin.

Aloitimme kolmen K:n Rekolan uudesta koirapuistosta, joka oli meille käymätön paikka. Siellä oli pienten puolella pari hurjaa hurttaa, jotka poistuivat meidät nähtyään. En tiedä kumpaa säikähtivät enemmän, minua vai hihnan toista päätä, hehhau! Joka tapauksessa saimme olla kaksin isossa koirapuistossa. Siellä oli kiva poseerauspaikka, siis isännän mielestä. Minähän en poseeraa ellei siitä tule jotain vatsantäytettä. Nyt tuli, joten poseerasin. Onko teistä otettu koskaan kuvaa koiran tassun läpi?

Seuraava osoitteemme oli niin ikään aikaisemmin käymätön Malminniityn koirapuisto. Meillä oli mukana kartta ja navigaattori, joten osuimme heti oikeaan paikkaan. Ei se ollut edes vaikea löytää. Siellä ei ollut ensin pienten puolella ketään, mutta hetken siellä oltuamme isolta puolen tuli sinne kaksi kilttiä koiraa ja yksi pikkukoira neljänneksi. Nyt päästiin jo vähän juoksentelemaan. Toiset siis juoksivat nuoruuden innolla ja minä lähinnä katselin päältä. Kääkkä kun ei innostu enää näillä vuosilla kovin riehumaan. Nuoret kaksivuotiaat sen sijaan painelivat hännät oikoisina.

Kolmas koirapuisto oli meille tuttu, nimittäin Viertolanrannan koirapuisto. Siellä oli useampia pikkukoiria kun astelimme portista sisälle. Yksi juniori meinasi alkaa heti portilla ärhennellä. Sisälle päästyämme nuori jolppi tajusi, että nyt tuli vanhempi herra, ja jannu oli hiljaa. Tämä koirapuisto on ainakin viikonloppuna kiva paikka, sillä paikalla on yleensä useampi pikkukoira. Tuttavuutta on aina kiva tehdä, vaikka riekkumiset ovatkin nuorempien haukkujien hommaa. Yksi nuorehko nainen erehtyi ottamaan käteensä koirannamin. Minua ja sitä namia ei meinattu saada erilleen, ei sitten millään. Isäntä joutui turvautumaan omaan namivarastoonsa, että sai minut ja namia pihtaavan naisen vieroitettua toisistamme. Minä muka ahne? Ehei, olen vain tottunut käyttämään tilaisuudet hyväkseni, maiskishau!

Matkailkaa välillä lähellä, se on ekohaulokisempaa!