1.1.2008

Hyvää alkanutta vuotta 2008!

Selvisittekö hengissä vuodenvaihteesta? Mikäli näin, niin hyvä ja mikäli ei, niin kokeilkaa seuraavassa elämässä hieman pienemmin paukuin. Meikähaukku on erikoistunut paukutteluun, tosin lähinnä sisällä ja peiton alla, pröööthau!

Nyt ovat loppuvuoden juhlat juhlittu ja lahjattomat lahjottu joululahjoin. Vietin niin joulun kuin uuden vuodenkin täysin kotosalla. Jouluna kinkuteltiin ja joulun jälkeen rääppiäisissä vielä vähän reilummin. Tuli tempaistua nassea nassuun niin paljon, että eräs yö piti lähteä vähän vaille neljä ulos kakalle. Minusta se oli ihan luonnollinen vaihtoehto, mutta perheen muut jäsenet olivat hieman happaman näköisiä. Ihmiset ovat outoja, uniahan voi jatkaa ihan hyvin, vaikka käy keskellä yötä ulkona.

Uutena vuotena jätin ylensyömisen ja keskityin vain lepäilemiseen. Kävimme alkuillasta ulkona haistelemassa ruudinkäryä ja kusisia heiniä, kuten isäntä asian ilmaisi. Hei, ei niihin heiniin ole kukaan välttämättä kussut, niissähän voi olla muuten vain ihanan narttukoiran sulotuoksu. En viitsinyt alkaa tuosta väittelemään, sillä ihmisen nenähän on tunnetusti ihan yhtä herkkä hajuille kuin puinen ovenkahva.

Tänään päivällä paljastui eilisen juhlimisen jäljet, mikä huolestuttaa minua koirana. Väkisinkin tulee mieleen, että suuri osa kaksijalkaisista haluaa elää ja kasvaa kaatopaikalla, hyihau! Siinä on koirankikkare voikukan vierellä köykäistä kamaa, kun ihmiset alkavat sikailla ja juhlia. Onneksemme nyt ei näkynyt särjettyjä pulloja, vaan ainoastaan tuota rakettiroskaa. Jotkut fiksut ihmiset olivat noita roskia jo keräilemässä, joten osalla välähtää lähes yhtä hyvin mitä meillä nelijalkaisilla perheiden tukijaloilla. Ne joilla ei vielä välähtänyt, niin minä tarkoitin meitä koiria, siis koiria.

Teittekö uudenvuodenlupauksia? Minä en tehnyt, sillä mielestäni on parempi syödä kunnon ruokaa kuin uudenvuodenlupauksia, hehhau!

Korjatkaa jätteenne!




white