www.rutinoff.net etusivulle
Ernesti Kilarin etusivulle
Takaisin tekstipohjaiselle sivulle
29.08.2004
- Ring ring.
- Öh, mitä hittoa? Havahduin ihmettelemään sohvalla.
- Ring ring.
Nähtävästi ajatushissi kulki torkahtamisen takia hitaasti, sillä vasta muutaman soittokerran jälkeen tajusin äänen lähtevän ovikellostani. Vilkaisin kelloa ja totesin sen olevan melkein kaksitoista. Sääpellen kohtaaminen oli näköjään vienyt voimani niin tarkkaan, että olin äidin puhelun jälkeen torkahtanut sohvalle, television suoltaessa yhä piirturiväkivaltaa kuvaruudun täydeltä.
Nousin sohvalta ja kävin viemässä olohuoneen pöydälle unohtuneen kahvikupin keittiöön. Keittimessä näkyi olevan vielä kahvia, joten eiköhän tässä jotenkin pääse päivä käyntiin. Keittiöstä suunnistin eteiseen ja kurkistin ovisilmästä. Rapussa seisoi pitkä ruskeahiuksinen tyttö kantamusten kanssa. Päättelin hänen olevan tilaamani siivooja joten avasin oven hänelle.
- Ernesti Kilari? Tyttö sanoi ja hymyili nätisti.
- Niin minäkin olen, mutisin hänelle vastauksen.
- Hi hii, minä olen Misu ja sinun nimesi on vissiin Ernesti Kilari, tyttö korjasi.
- Joo minä Ernesti ja sinä Jane, sekoilin lisää tuijotellessani hänen isoja t-paidan verhoamia rintoja.
- Sano Misu vaan, se kuulostaa jotenkin kotoisemmalta, tyttö naurahti.
- Juu Mirri mikä Mirri, kyllä se minulle sopii, selittelin ja mietin Mirrin kuppikokoa.
- Voinko aloittaa, niin saadaan tämä homma pois päiväjärjestyksestä? Tyttö kysyi.
- Anteeksi, en kuullut nimeäsi? Heräsin jostain kummallisesta unesta.
- Misu yhä edelleenkin.
- Tervetuloa Misu, minun nimi on Ernesti. Käy sisään ole hyvä, sanoin ja siirryin syrjään oviaukosta.
Misu tuli tarvikkeineen sisälle ja minä vedin ulko-oven kiinni perässäni. Misu oli mennyt jo olohuoneeseen tarkastamaan paikkoja, joten kävelin myös itse sinne. Lämpimästä ilmasta johtuen Misulla oli t-paidan lisäksi jalassaan valkoiset ohuet housut ja jaloissaan sandaalit.
- Otatko kahvia? Tiedustelin häneltä.
- Ei kiitos, kävin juuri kahvilla toimistolla.
- No hyvä, sitten minä saan ottaa loput, huokaisin helpotuksesta.
Kävipä kerrankin tuuri. Yleensä vieraat tuppaavat haluamaan pannutolkulla kahvia juuri kun sitä oli enää kupillinen jäljellä. Nähtävästi Misu oli todellinen asiakaspalvelun ammattilainen. Misun laitellessa tavaroitaan, minä kipaisin ottamaan sen viimeisen kupillisen, ettei Misu vaan saa päähänsä muuttaa mieltään tässä asiassa. Naiset tuppaavat olemaan monesti kummallisia edestakaisin veivaajia. Mielestäni edestakaisin veivaaminen kuului vain naimiseen.
- Olit tilannut pyykinpesun ja asunnon siivoamisen, Misu totesi listaansa katsellen.
- Totta, piti tyytyä siihen, kun selänpesu ei kuulunut teidän ohjelmaan, myöntelin kahvin hörppimisen lomassa.
- Meidän alaamme ovat vain asunnot ja pyykit, eivät ihmisten pesut, Misu naurahti ja alkoi kuoriutua vaatteistaan.
- Uuuuh, totesin katsellessani tämän kaunottaren riisuutumista.
- Näyttääkö hyvältä? Misu kysyi pyllistäessään minuun päin.
- Ei ollenkaan paha, olen minä nainut rumemmankin näköisiä eukkoja, vastasin aivan rehellisesti.
- Jätän nämä vaatteeni tähän, Misu sanoi ja heitti vaatteensa sohvalle.
- Joo, mumisin miettiessäni, että miten noin pieniä bikineitä edes viitsitään tehdä.
- Jos vaikka aloitettaisiin siitä pyykinpesusta, niin saadaan se kone pyöritettyä täällä oloni aikana, Misu sanoi ja
lähti kohti vessaa.
- Makuuhuoneen lattialla on jotain vaatteita. Ne ovat myös menossa pesuun, kerroin hänelle.
Seurasin haukankatseellani Misun keikkuvaa peppua, kun hän keräili lattialla jättämäni vaatteet. Misu ei turhaan kyykistynyt noukkimaan vaatteita, vaan pyllisteli aivan estottomasti minulle päin. Tässä kohtaa minua harmitti vietävästi, etten ollut kylvänyt kaikki likavaatteitani pitkin kämppää. Esimerkiksi olohuoneessa olevaan kattotuulettimeen olisi voinut heittää parit sukkaparit roikkumaan. Suoraan sanottuna minua oikein tympäisi tällainen moka. Saatuaan vaatteeni kerättyä Misu meni vessaan ja siellä pesukoneen luokse.
- Mikä tämä on? Misu kysyi ja osoitteli pesukoneen päällä olevaa julmetun isoa kannettavaa
ghettoblaster-kannettavaani.
- Minun suihkustereot, kerroin ylpeänä.
- No enpä ole noin isoa missään muualla nähnyt, Misu hämmästeli.
- Ernestillä on kaikki isoa, totesin hyvin vaatimattomana ja kouraisin vaistomaisesti muniani.
- Mielenkiintoista, sillä olen heikkona isoihin asioihin, Misu naurahti ja alkoi syynätä pesukonettani
tarkemmin.
- Odotatko näiden pyykkien kuivumisen ajan?
- Ehei, minun pitää mennä vielä kahteen paikkaan tänään. Laitan ne kyllä kuivamaan, mutta saat itse ottaa ne pois
narulta.
- Täh? Ostinko minä jotenkin vajaan palvelun?
- Et ollenkaan. Ostit kyllä meidän kalleimman palvelun, Misu sanoi ja osoitti minimaalisen pieniä bikineitään.
- Tuota, eikö noita bikineitä voisi ottaa pois? Hiertävät varmaan aika ikävästi siivotessa, ehdottelin
toivorikkaana.
- Ei käy.
- Harmi, mutisin pettyneenä.
- Kannattaa olla tarkkana, sillä siivouksen lomassa saattaa näin pienet postimerkit jotain paljastaakin, Misu
sanoi ja virnisteli ilkikurisesti.
- Ernesti vahtii, kuin hullu pillereitään, kiljahdin onnesta.
Nähtävästi Misu hallitsi pesukoneet, sillä hän ei kysynyt mitään sen käytöstä. Misu latasi pyykit koneeseen ja laittoi sen päälle. Tämän jälkeen sain käskyn pysyä pois tieltä. Seurailin Misun tekemisiä pienen välimatkan päästä. Misu keräili matot kasaan ja kävi laittamassa sohvalle heittämänsä vaatteet päälleen. Hämmästellessäni tätä, Misu kertoi ettei mene ulos noin pienissä bikineissä. Mattoja hakatessa ne kuulemma tuppaavat paljastamaan kaiken myös naapureille. Olin samaa mieltä siitä, ettei noin hyviä muotoja tarvitse kaikille mulkuille esitellä. Misun kadotessa mattopinon kanssa rappuun, minä singahdin tyhjä kahvimuki kädessäni parvekkeelle. Jostain kumman syystä se kahvimuki oli jumiutunut käteeni. Kurkin parvekkeen reunan yli ja kohta Misu ilmestyi pihalle ja käveli parkkipaikan vieressä olevan mattotelineen luo.
- Fiuuuu, fiuuuu, kuului jostain vihellys.
- Mätönen perkele, karjaisin huomattuani tämän parvekepoliisin vastapäisen talon parvekkeella.
- Kato hullu, tuollainen on nainen. Meikäläinen se hoitelee päivittäin tuollaisia.
- Patterin välissäkö niitä säilytät? Huusin takaisin samalla mitalla.
- Pidä sinä latvalaho pää kiinni ja kuuntele, kun Mätösen Jorma kertoilee elämän tosiasioita.
- Kuten se, että patteri lämmittää kivasti takapuolta.
- Hei neiti, tuletkos käymään täällä, niin Jorma tarjoaa Jormaa, hö hö höö, Mätönen hirnui.
- Ei kiitos, olen tänään vain ja ainoastaan Ernestin palveluksessa, Misu huusi takaisin ja jatkoi mattojen
hakkaamista.
- Saatanan ruma harakka, en olisi tuollaista edes huolinut kämppääni, Mätönen huusi.
- Mene Mätönen optikolle, niin voit vielä joskus erottaa norsun perseen tuollaisesta rotuperseestä, kuittasin
takaisin.
- Voi perkele, että pitääkin asua tuollaisen avohoitopotilaan naapurina, Mätönen kirosi raskaasti ja poistui
sisälle asuntoonsa.
Katselin Mätöselle päin ja huomasin hänen kurkkivan verhonraosta mattoja tamppaavaa Misua. Myös minä keskitin kaiken huomioni Misun suuntaan, koska olinhan maksanut suolaisen hinnan tästä palvelusta. Normaalin siivouksen olisin saanut kolmasosalla tämän siivouksen hinnasta. Pitäisiköhän seuraavalla kerralla tilata kaksi tyttöä siivoamaan? Kyllähän hyvästä palvelusta kannatti maksaa vaikka vähän reilumminkin. Varsinkin nyt, kun Mätönen oli nähnyt siivoojani, olin todella tyytyväinen ostamaani palveluun. Pian matot olivat hakattu ja Misu tempaisi mattopinon kainaloonsa ja poistui rapun ovesta sisälle. Kipaisin nopeasti varmistamaan, että Misu pääsee sisälle mattojen kanssa. Jäin odottamaan häntä ovelle.
Kohta hissi nousi kerrokseeni ja hymyilevä Misu astui siitä ulos mattopinon kanssa. Misu vei matot parvekkeelle ja riisui taas ylimääräiset vaatteet päältään. Misu kävi hakemassa vettä astiaansa ja alkoi pyyhkiä pölyjä ja ovenpieliä rätillään. Pölyä olikin kertynyt ihan kivasti, sillä edellisestä siivouskerrasta oli aika paljon aikaa. Jotenkin tuo siivoaminen oli alkanut ahdistamaan entistä enemmän. Misun palatessa toiselta vedenvaihtoreissulta, olin pudota keittiön tuolilta pöydän alle.
- Pimpero näkyy, huohotin nähdessäni Misun märissä bikineissä.
- Sattui pieni vahinko tuolla veden kanssa, Misu naurahti ja jatkoi siivoamistaan.
- Ja tissit kanssa, sopertelin onnellisena tästä ”vahingosta”.
- Niinpä, kuten jo aikaisemmin sanoin, siivotessa saattaa tapahtua vaikka mitä, Misu nauroi ja keikutti peppuaan.
- Ihana vahinko, huokailin ääneen.
Misun pienen pienet bikinit olivat melkein valkoiset ja kastuttuaan näyttivät läpi kaiken mahdollisen. Jos olisin tiennyt tämän, niin olisin varmaan ollut vesisangon kanssa ottamassa häntä vastaan. Toisaalta oli ehkä parempi, etten tiennyt tuota etukäteen. Hullut kun eivät yleensä jaksa odotella mitään asiaa kovin pitkään. Jonkun aikaa Misua katseltuani vaihdoin vähän asentoa ja käteni osuivat pöydällä johonkin märkään. Vilkaisin ihmeissäni sitä ja huomasin kuolanneeni pöydän aivan märäksi. En ollut tuosta vahingosta moksiskaan, sillä ensimmäinen ajatus oli, että kyllä Misu kuivaa.