www.rutinoff.net etusivulle
Ernesti Kilarin etusivulle
Takaisin tekstipohjaiselle sivulle

22.02.2004

30. Olutta ja seksiä

Kuin huomaamatta, olin juonut kuusi pulloa olutta. Olin ollut niin keskittynyt tähän suomalaiskansalliseen urheiluun, etten ollut tajunnut avata televisiota tai radiota. Nousin rehvakkaasti sohvalta ja kävin laittamassa television päälle. Koska oli lauantai, niin televisiosta tuli päivälläkin jotain katsottavaa. Ohjelmien järkevyydestä en ollut niin varma, mutta sillä nyt ei ole kännätessä mitään merkitystä. Keskikaljan rohkaisemana laitoin televisioon sen kanavan millä se inhottava sääpelle kyttäsi minua. Tuijottakoot nyt siellä televisiossa kateellisena kun meikäpoika juo olutta, hihittelin itsekseni.

Tajusin samalla, että minulla teki hirmuisesti mieli jotain suolaista syötävää. Onneksi minulla oli aina jotain kaapissa. Kävin kaivelemassa keittiön kaappeja ja löysin sieltä pari pussia sipsejä ja saman verran juustonaksuja. Raahasin kaikki neljä pussia olohuoneen pöydälle ja avasin ne kaikki. Tämä oli ainut vaihtoehto, sillä minulla on yleensä vaikea päättää minkä pussin avaisin ensimmäisenä. Nyt mätin tyytyväisenä pikkusuolaista neljästä pussista.

Television ohjelmatarjonta vaikutti jotenkin lattealta tämänhetkiseen mielentilaani, joten laitoin äänen pois ja pistin radion päälle. Väänsin reilusti voimakkuutta jotta fiilis nousisi kattoon. Olin joskus aikoinaan tullut sijoittaneeksi kunnon kaiuttimiin, niin jytinä oli melkoinen. Kuuntelin musaa radiosta ja jatkoin oluen juomista, että olisin illalla sopivassa vedossa. Vielä muutaman pullon tyhjennettyäni totesin olevan päivätorkkujen tarpeessa. Jaksaisin paljon paremmin bailata jos lepäisin hieman päivällä. Riisuin muut vaatteet paitsi bokserit ja painuin makuuhuoneeseen torkuille. Stereot jätin pauhaamaan, sillä pitihän fiiliksen olla katossa herättyäni. Riisuin itseni sen takia, että ajattelin mennä herättyäni suoraan suihkuun. Sänkyyn päästyäni nukahdin välittömästi.

” ring ring ring”

- Kuka siellä? Huusin herättyäni jotenkin etäisesti ovikelloa muistuttavaan ääneen.
- Aila tuosta naapurista. Tule avaamaan ovi.

Unensekaisissa aivoissa ei oikein meinannut ensin sytyttää, että kuka perkeleen Aila siellä möykkäsi? Lopulta sain kelattua oikean henkilön tiedot muistista ja totesin kyseessä olevan huumorintajuton, mutta aika pantavannäköinen muija. Nousin sängystä ja kävellä läpsyttelin avojaloin ovelle. Avasin toisella kädellä oven ja toisella raavin palleja.

- Huomenta! Totesin Ailalle, sillä en ollut oikein varma vuorokauden ajasta.
- Nyt on kyllä jo hyvinkin alkuilta, Aila sanoi ja katsoin kiinnostuneena pallien raapimistani.
- Sovitaan niin, mutisin ja yritin saada päässäni olevan kellon oikeaan aikaan.
- Tuota, onkos täällä jotkut bileet? Aila uteli.
- Joo, tule sisään, sanoin ja tempaisin Ailan kädestä eteiseen.

Aila jäi jotenkin hämmästynyt ilme naamallaan seisomaan eteiseen. Vedin ulko-oven kiinni, sillä rapusta kävi inhottava veto paljaisiin jalkoihin. Katsoin tarkemmin Ailaa ja totesin tällä olevan päällään t-paita ja jalassaan siniset farkut. Aila puolestaan tuijotti olohuoneen suuntaan. Häntä varmaan kiinnosti kovalla pauhaava radio.

- Tota, onko täällä paljonkin porukkaa? Aila sai viimein kysäistyä.
- Vain minä yksin, heräsin juuri päiväunilta, sanoin tuijottaessani Ailan kireisiin farkkuihin verhottua takapuolta.
- Ei sulla olisi pistää minullekin olutta? Aila tiedusteli arkaillen.
- Jep, mutta meillä pitää juoda aina vähintään kuusi olutta, keksin äkkiä uuden säännön.
- Kuusi? Aila hämmästeli.
- Jep, se on sellainen vähittäismyyntipakkaus, enkä voi sietää vajaita pakkauksia kodissani.

Tämän sanottuani tartuin Ailaa pepusta kiinni ja työnsin hänet keittiöön. Jostain syystä hän ei vastustellut ollenkaan, vaan käveli kiltisti edessäni.

- Ota tuolta jääkaapin alaosasta yksi sixpack itsellesi, opastin häntä.

Aila kumartui etsimään olutta ja minä totesin tehneeni oikean valinnan laittaessani kaljat alakaappiin. Sain oikein pidellä itseäni, etten olisi tarttunut molemmin käsin tuohon edessäni heiluvaan takapuoleen.

- Oikeastaan minä olen ottanut jo pari kaljaa, Aila sanoi noustessaan pystyyn.
- Häh? Hämmästelin moista uutista, sillä pidin häntä absolutistina tiukkiksena.
- Niin, Pekka lähti jonnekin risteilylle kavereiden kanssa ja minä päätin hieman irrotella.
- Miten olisi jos irroteltaisiin ilman vaatteita tuolla makuuhuoneen puolella? Minulta lipsahti vahingossa.
- No hyi Ernesti, enhän minä nyt sellaista, Aila sanoi muka vihaisen näköisenä.

Jotenkin minua jäi vaivaamaan tuo lausahdus. Se ei nimittäin tullut oikein vakuuttavasti hänen suustaan. Koska meillä hulluilla ei juuri ole omaatuntoa, niin minua ei häirinnyt ollenkaan, että naapurin naimisissa oleva muija tuli kyläilemään pirut mielessä. Lääkkeiden poisjättämisen jälkeen oli omatkin himot alkanut taas jyllätä siihen malliin, että päätin käyttää tilannetta hyväkseni. Aila nappasi pöydälle jättämäni pullonavaajan ja poistui olohuoneeseen. En jäänyt miettimään sen enempää, vaan otin itsekin oluen jääkaapista ja suunnistin perässä olohuoneeseen. Aila oli jo tutkimassa levykokoelmaani. Kaljat hän oli jättänyt näköjään pöydälle. Menin itse sohvalle ja avasin Ailallekin yhden pullon. Olisihan se ikävää jos naapurin muija alkaisi selvitä kaiken kaljan keskellä.

- Saanko minä laittaa levyn soimaan? Aila kyseli.
- Laita vaan. Pääasia, että täällä on jotain meteliä tunnelmaa kohottamassa.
- Sitten minä laitan tämän, Aila totesi ja meni cd-soittimen luo jonkun levyn kanssa.

Hetken aikaa puuhasteltuaan asunnon täytti cd:ltä tuleva musiikki. Aila oli valinnut näemmä kotimaista hidasta poppia. Minulle tuo oli ihan sama, sillä olisin voinut tässä pienessä humalassa kuunnella vaikka sitä television sääpelleä ilman isompia traumoja. Aila sääteli vielä hieman voimakkuutta ja tuli sen jälkeen istumaan aivan viereeni. Ojensin hänelle avaamani kaljapullon ja hän kulautti siitä pitkän ryypyn.

- Luulin sinua raivoraittiiksi nipottajaksi, sanoin hänelle.
- Ääh, todellisuudessa minä olen villi ja estoton bailaaja, Aila hihitteli.
- Ihmeellistä, hämmästelin tätä lausahdusta.
- Välillä pitää repäistä oikein kunnolla ja sitä paitsi mieheni on nyt poissa, Aila sanoi ja tuikkasi pusun minun poskelle.
- Saakos tuota lisää? Sain hämmästykseltäni kysyttyä.
- Saa, Aila sanoi ja upotti huulensa omiini.
- Vau! Henkäisin Ailan päästettyä irti.

Aila otti kaljapullon pöydältä ja tyhjensi sen. Tämän jälkeen hän avasi itselle toisen pullon ja kulautti senkin puoleenväliin.

- Oletko sinä ihan tosissaan hullu? Aila kysyi yllättäen.
- Jep, haluatko nähdä lääkärintodistuksen?
- En, mutta nämä minä haluan nähdä, Aila totesi ja tunki toisen kätensä boksereihini.

Tilanne tuli niin yllättäen, että kaadoin juuri käteeni ottamani kaljapullon Ailan päälle sillä seurauksella, että hän kastui aika pahasti. Luulin tilanteen olevan sillä selvä ja valmistauduin heittämään mokomankin kantturan pihalle. Aila kuitenkin katsoi minua hymyillen ja tempaisi t-paidan pois päältään ja sen jälkeen alla olevat valkoiset rintsikat.

- Ei kastu enää, Aila henkäisi ja työnsi kätensä uudelleen boksereihini.
- Noi farkut voi vielä kastua, sain mutistua hänen käsittelyssään.
- No niinpä voikin, Aila naurahti ja alkoi kuoria tiukkoja farkkuja jalastaan.

Katselin hämmästyneenä hänen riisuutumistaan edessäni. Kyllä oli hienoa olla ilman omaatuntoa. Joku saattaisi saada tällaisesta naapurin kanssa pelehtimisestä jopa trauman. Saatuaan omat vaatteet pois päältä, Aila tarttui boksereihini ja tempaisi nekin pois. Tämän jälkeen hän loikkasi ilman eri varoitusta päälleni. Onneksi se kaljapullo oli tässä vaiheessa jo lattialla.

- Ernesti, voinko käydä täällä suihkussa? Aila tiedusteli hengästyneenä äskeisestä koitoksesta.
- Joo, niitä saa meillä yksitellenkin, ettei tarvitse käydä kuutta kertaa, sanoin naureskellen.
- Ihana mies, Aila totesi ja nousi sohvalta.
- Tiedän, totesin vaatimattomana.

Katselin kun Aila käveli paljas peppu keinuen kohti vessaa. Ajattelin ensin tempaista oluen, mutta muutin mieleni ja nousin myös sohvalta. Kävelin Ailan perässä vessaan, onneksi hän oli jättänyt oven auki. Menin suihkun alla seisovan Ailan luokse.

- Niin se äskeinen on vaan voimassa jos peset myös minut, sanoin Ailalle.
- Sopii minulle, Aila naurahti ja laittoi veden valumaan.

Pesimme toisemme ja palasimme pyyhkeisiin kietoutuneina takaisin olohuoneeseen. Istuimme sohvalle ja otimme hieman lisää olutta.

- Miksi sinulla on noin monta pussia sipsejä jos kerran olet yksin? Aila ihmetteli.
- Hieman vaikeuksia päättää minkä olisin avannut ensimmäisenä, selitin suu täynnä juustonaksuja.
- Muuten, ne sinun tempaukset eivät ole olleet aina kovin hauskoja, Aila sanoi.
- Joo, mutta pidin teitä täysinä mulkkuina ja mulkuille ei tehdä kivoja jäyniä, perustelin tekojani.
- Pidätkö vielä? Aila kujersi.
- Itse asiana sinua minä pidän täytenä pimppana, naurahdin omalle nokkeluudelleni.
- Onko se hyvä vai paha? Aila uteli.
- Ainakin se tuntuu hyvältä, totesin naurahtaen.
- Mitäs nyt tehdään? Aila kysyi ja katsoi minua silmiin.
- Syödään, juodaan ja naidaan, vastasin hänelle.

Jatkoimme Ailan kanssa edellä mainituissa puuhasteluissa vielä jokusen tunnin. Lopulta Aila ilmoitti olevansa niin humalassa, että katsoi parhaaksi mennä kotiin nukkumaan. Hänellä olisi kuulemma vaikea selittää miehelleen, että miksi hän on enemmän humalassa, kuin risteilyltä tuleva miehensä. Saattelin herrasmiehenä Ailan ovelle ja toivotin tervetulleeksi uudemman kerran. Pyysin häntä vielä mukaan kapakkaan, mutta Aila kieltäytyi siitä jyrkästi humalaansa vedoten. Itse palasin olohuoneeseen ja puin vaatteeni päälle. Ravintolaan oli parasta mennä ihan täysissä pukeissa. Istuessani alas sohvalle, totesin kaljan olevan todella hyvää lääkettä ahdistuksiin. Harmi ettei apteekista saa olutta eivätkä lääkärit kirjoita sille reseptejä.




© Rauno Vääräniemi