www.rutinoff.net etusivulle
Ernesti Kilarin etusivulle
Takaisin tekstipohjaiselle sivulle
16.11.2008
Meitä kaikkia nauratti aivan hitosti Ilonan kerrottua sormipellen auton syttyneen palamaan. Kuuma kuski sai itselleen tosi kuuman auton. Hulluille oli aivan turha alkaa soitella, sillä silloin kävi yleensä heikosti. Pahimmassa tapauksessa saattoi löytää hanurinsa omasta ahteristaan. Hervottoman räkätyksen säestämänä kurvailin Mersuni Vahaexperttien pilttuuseen pysäköintitalossa. Auton vahautus oli ainoa syy jonka takia ajoin auton pysäköintitaloon. Tämäkin vain siksi, että Vahaexperteillä oli yksi näpsäkkä tyttö autoja vahaamassa, joka ei käyttänyt minihameensa alla pikkupöksyjä. Kyllä vieraan paljaan pikkuperseen katsominen ohitti yhden parkkihallikammon tuollaisen parin vitunkarvan verran, joten menin jälleen samaan tuttuun vahausmestaan. Ajoin auton suoraan yhteen vapaaseen vahauspilttuuseen.
- Perillä ollaan, sanoi hullu kun lääkekaapin löysi, totesin sammuttaessani kasikoneen.
- Viddu, kuka haluaa imeä tissiä? Siru kailotti takapenkiltä.
- Siru, mennään tuonne kauppakeskukseen näyttämään perseitä ukkomiehille, Ilonan riehaantui.
- Viddu, siinäpä kesäinen ajanviete, rietas tissitäti totesi ja loikkasi ulos auton takapenkiltä Ilona kintereillään.
- Häh, missä kaikki naiset ovat? Pekka havahtui autonovien ääniin.
- Menivät syömään saippuaa naistenvessaan, huikkasin rastahemmolle.
- Jahas, taidankin mennä käymään yhdessä meidän salaisessa agenttimestassa, Jaska ilmoitti ja nousi ulos.
- Entä sinä? osoitin kysymykseni Pekalle.
- Menen tuota…vaikka saippuoimaan perseeni…naisten vessaan, Pekka mutisi ja
poistui autosta.
Nousin itsekin ulos autosta kohdatakseni ison, itseäni pitemmän haalaripukuisen mulkvistin, joka yritti runnoa minut autoani vasten vatsallaan. Äijä oli sen kokoinen, että söi aamiaiseksi koko nakkikioskin ja päivälliseksi ruotsinlaivan.
- Ajoit sitten tähän?
- Uuuuh, perunkin sen ruotsinlaivan, pitelin tuskissani nenääni.
- Ajoit sitten tähän?
Vittu mikä haju tyypin suusta lähti sen hönkiessä suuntaani. Tyyppi söikin nähtävästi päivälliseksi ruotsinlaivan sijaan aina palan Ämmässuon kaatopaikkaa. Tiedä vaikka lokit pesisivät sen hampaissa olevissa rei’issä. En kuullut kyllä lokkien kirkumista tyypin suusta, mutta saattoihan niilläkin olla nyt ruokatauko tai sitten ne olivat munimassa. Muistelin joskus jonkun sanoneen, että yleensä munan päällä ollaan hiljaa.
- Ajoit sitten tähän, tyyppi tunki vielä vähän lähemmäksi.
- Osaatko kreikkaa? heitin jätille kysymyksen.
- Öööh, häh?
- Osaatko kreikkaa?
- Eh, eeen.
- Sorry, puhun vain kreikkaa, joten menepäs nyt kansalaisopiston järjestämälle kreikankielen peruskurssille ja tule vasta sen jälkeen kertomaan
asiasi, selkiskö tai pitääkö taivutella rautalangasta?
- Öööh, joo, selvis, köriläs örisi ja kääntyi ympäri.
Mies tömisteli kuin virtahepo pois pilttuusta, jatkaen matkaa ties minne. En kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, sillä hänen ongelmansa ei olleet todellakaan minun ongelmia. Halusin nyt vain löytää sen Maisa nimisen tytön tyllerön, jolle olin varannut ajan. Olin juuri Vahaexperttien toimiston ovella, kun vastaan tuli yksi heidän miespuoleisista työntekijöistä.
- Moi Ernesti, Maisa on juuri vaihtamassa vaatteita sinua varten.
- Moi Juuso, otitko tapasi mukaan ruokatuntisi samaan aikaan kun vahautan autoni.
- Hehee, tottahan toki, mikäs sen parempi hetki syödä omat lihapiirakat kun Maisa tuulettaa omaa piirakkaansa.
- Asia jätkä, totesin nuorehkolle poikamies Juusolle.
- Tuota, oletko sattumoisin nähnyt meidän uutta työntekijää Kallea, sellaista isoa epäkohteliasta jättiä?
- Jep, se lähti opiskelemaan kreikkaa.
- Kreikkaa, täh?
- Sanos muuta, en minäkään ymmärrä tuollaista työajalla kieltenopiskelua. Varmaan kova poika käymään Kreikassa.
- No ei varmaan ole, eihän se saa edes passia mistään rikosrekisterinsä vuoksi, voi helvetti sentään.
- Miten nyt noin harmittaa?
- Tyyppi aloitti tänään ja oli heti aamusta kaksi tuntia myöhässä. Ei vittu, eihän täällä nykyisin saa ketään tekemään töitä.
- Oletteko kokeilleet niitä mu…ma…ne…siis suomen kieltä huonosti puhuvia?
- Ollaan, mutta edellinen käsitti olevansa töissä automaalaamossa ja hioi erään asiakkaamme uuden auton peltipinnalla ja vielä pelkkää linkkarin
kynsiviilaa käyttäen, voi helvetti sitäkin show’ta.
- Jää eläkkeelle, niin ei tule stressiä, opastin nuorta miestä.
Samassa toimiston ovi aukesi ja eteemme astui suhteellisen pitkä tyttölapsi valkoisessa t-paidassa, minihameessa ja kumisaappaissa. Hyvä, ettei farkkuni vetoketju singahtanut tytön otsaan, sillä veri suuntasi kulkunsa nopeasti alapäähän.
- Heippa Ernesti kultaseni, Maisa kapsahti kaulaani.
- Vitun asiallinen hame, lyhyempi kuin viimeksi.
- Sinua varten, vain sinua varten.
- Eikä rintsikoita, tarkastin asian nopeasti.
- Ei niin, etteivät kastu paidan mukana.
Olihan tämä toki kallista tällä varustuksella, mutta oli todella sen arvoista. Normaali käsinpesu ja vahaus maksoi täällä hinnaston mukaan yhdessä otettuna 60 euroa. Koska vaadin erikoispalvelun, oli TooHotWax pakettini hinta 160 euroa, mutta sehän oli meikäläiselle vain muotoseikka. Satanen siitä meni lyhentämättömänä Maisalle.
- Aletaan hommiin, minulle tulee vielä pari tavallista pokaa tänään, Maisa hoputti.
Siirryimme Juuson kanssa pesupilttuuseen, jossa autoni seisoi. Maisa veti sen verhot eteen, ettei muut nähneet mitä pesupaikalla tapahtui. Juuso oli kuskannut jo tutuksi tulleen tapansa mukaan pilttuun nurkkaan kaksi baarijakkaraa ja eväänsä. Menimme istumaan niille Maisan aloittaessa auton pesemisen. Uuden lyhyemmän hameen vuoksi tytön tummakarvainen pimpero loisti takaapäin paremmin mitä aikaisimmilla kerroilla.
- Miksi tuo runkkari saa yhä katsella sinua kun peset autoani? kysyin Maisalta hänen pestessä autoani hellästi pesusienellä.
- Niin pitkään kun tuo runkkari pesee ja vahaa autoni kerran viikossa se saa katsella ruokatuntinsa aikana mistä jää ilman, Maisa vastasi
silmää iskien.
- Säälittävä jätkä, tönäisin Juusoa kyynärpäällä kylkeen.
- Auts, jotainhan sitä on poikamiehen yritettävä ja pillun näkemisestä se yleensä alkaa,
mies virnisti.
Kyllähän siinä näkemistä olikin, siis Maisin pillussa, sillä se vilkkui tasaiseen tahtiin meitä päin. Jossain vaiheessa kävi niin, että myös pusero kastui läpimäräksi ja saimme ihailla tytön kiinteitä rintoja märän kankaan läpi. Tuota tapahtumaa katsellessani olin aivan varma, ettei Mersun moottori jäähdy ollenkaan vaikkei se ole edes käynnissä. Päinvastoin aloin jälleen kerran pelätä sen ylikuumenemista. Olin kerran soittanut asiasta maahantuojalle, mutta joku sijaisena ollut teknisen tuen henkilö oli lyönyt luurin korvaani kerta toisensa jälkeen. Soitin asiasta sen jälkeen ylemmäksi ja nyt se tyyppi kasailee hevosrattaita Albaniassa. On kuulemma oloihin nähden ihan siedettävä homma. Myöhemmin maahantuojalta saamani tiedon mukaan moottori ei voi kuumeta jos se ei käy, mutta he eivät ole nähneetkään tätä Maisan pyörittämää pesu- ja vahaustapahtumaa.
- Juuso, tuotko rappuset, ne unohtuivat? Maisa pyysi työkaveriaan.
- Heti.
Pesun ja kuivauksen jälkeen Maisa aloitti auton vahaamisen katosta. Katon vahausta varten piti olla tikkaat. Ei sen vuoksi, ettei pitkä tyttö olisi sinne ylettynyt, vaan minun vaatimuksesta. Halusin ihailla Maisaa myös korkeammalta, mikä luonnollisesti oli heikentyneen työasennon vuoksi tuota maksamaani summaa korottava tekijä. Ei tunnu missään, sanoi hullu kun pässin perseeseensä työnsi, oli yksi suljetulla ollut tuttu aina sanonut kun kyse oli rahasta.
Maisan kivutessa rappusille sain koko rahalla sitä mistä olin maksanutkin, eli ihailla nuorehkon naisen täydellisen muotoista peräpäätä ja piirakkaa takaapäin. Kyllä hullulla piti olla ihan omat hullun huvit, ajattelin naisen suloja tuijotellessani. Joku joi satasen kapassa, mutta Ernestipä pisti satasen likoon vittua tuijotellessa, eikä kyseessä ollut mikään elähtänyt juoppoja täynnä oleva tissibaari.
- Hierotko nännillä vähän sitä keulatähteä? pyysin Maisan ollessa sen kohdalla.
- Kummalla?
- Molemmilla, niin ei ala puoltaa, huohotin takaisin.
- Vau, upeeta, huokaisin nähdessäni puseron nousevan ja nännien osuessa vuoronperään Mersun keulassa olevaan tähteen.
- Hihii, aika pervoa, Maisa hihitteli.
- Eikä ole, vaan ihanan Ernestiä, korjasin moisen lapsuksen tytön
artikuloinnissa.
Vilkuilin kelloani ja totesin tässä sessiossa menneen aikaa jo vaikka kuinka, mutta silti kaikki ystäväni loistivat poissaolollaan. Juuso joutui poistumaan myös ennen session loppumista, sillä hänelle tuli joku asiakas. Nuorukaisen poistuttua Maisa sai jonkun ihme kohtauksen ja riipasi hamosen pois päältään. Ilkikurisesti virnistellen tyttö sanoi menevänsä putsaamaan Mersun takajalkatilan lattiamatot. Minun oli aivan pakko nousta baarijakkaralta, sillä en nähnyt avatun oven taakse kunnolla.
- Panisitko? nainen kysyi kun ilmestyin hänen paljaan ahterinsa taakse.
- Hmmm, menee mietintään, totesin sivellessäni tytön tummaa karvoitusta.
- No?
- En, en panisi, vastasin hänelle.
- On sinulla uskomaton pokka Ernesti, vittu mikä jätkä, Maisa ilmoitti
hymyillen.
Enhän minä nyt herran jestas voinut alkaa häntä panna tässä. Kyllä se nyt vaan oli niin, että vaikka parrua pakotti, niin rakkaan kasikoneisen autoni hyvinvointi oli tällä kertaa etusijalla. Minulla oli Maisan puhelinnumero ja varmaan kymmenen hänen käyntikorttiaan, joten mahdollisen panemisen voisi hoitaa jossain muualla ja paremmalla ajalla.
- Olenhan sanonut jo aikaisemminkin, että kun olen henkisesti valmistautunut sinun paljaan tavaran katselemiseen vahauksen lomassa, niin panemalla parruni takaapäin tuohon kosteaan koloosi sotkisin kaikki suunnitelmani.