www.rutinoff.net etusivulle
Ernesti Kilarin etusivulle
Takaisin tekstipohjaiselle sivulle

11.2.2007

138. Nakin piilotusta

Loppuillan ohjelma järjestyi aivan itsestään, kun muijat pyörivät meidän edessämme matolla. Jossain vaiheessa Ilona kävi hakemassa siihen maton päälle paksun peiton. Tiesin toki Ilonan olevan sinut alastomuutensa kanssa, sillä hän oli käynyt myös kovan suljetun koulun. Lissu sen sijaan kummastutti, sillä hänkään ei ujostellut ollenkaan. Aikansa painittuaan molemmat tytöt olivat peiton päällä tortut paljaina. Meistä kolmesta katsojasta kukaan ei tuntunut laittavan sitä pahakseen.

- Ei paha tuo Ilonankaan perse, Pekka osoitteli juuri pyllistävää tyttöäni.
- Ei niin, aika timmi, Jaska myönsi.
- Kiit…ti…pojaat…puuh, Ilona puuskutti hajareisin Lissun päällä.

Viimein painijat saivat tarpeekseen ja nousivat ylös lattialta. Ilona kipaisi heille molemmille kylpytakit päälle, ettei vilu pääse yllättämään. Vilkaisin kelloa ja se näytti jo lähemmäs puolta yötä. Tiedustelin asiaa muilta ja sain saman vastauksen. Aika oli todella rientänyt tuota pikkusievää pornoilua katsoessa. Mihin sitä maailma joutuisikaan ilman alastomia naisia? Laskeskelin samalla tyhjiä viinapulloja ja totesin, että jos olisin nyt tavallisten ihmisten kanssa dokaamassa, olisivat muut jo sammuneita. Nyt ei kukaan osoittanut merkkiäkään pilkkimisestä. Lissu oli tosin juonut aika vähän, kun painiminen oli vienyt ajan melko täydellisesti.

- Saiko muuten kumpikaan sitä ihottumaa? utelin tytöiltä.
- Kato, sainko, Ilona pudotti kylpytakin päältään.
- Ei kyllä siltä näytä, syynäsin hänet.
- Katso minutkin, pliis, Lissu tuli eteeni alastomana.
- Hmmm, ei ole edes täällä rintojen alla, nostelin hänen isoja rintojaan.
- Ja lääkäri sanoo: terveitä molemmat, Jaska hihkaisi ja sai porukan repeämään naurusta.

Tytöt pukivat jälleen takit päälleen ja menivät keittiöön laittamaan vilvoittavaa juotavaa. Me jäimme naukkailemaan kirkasta, sillä se vilvoitti mielestäni aivan tarpeeksi.

- Käytättekö te koskaan jäitä? tiedustelin pojilta.
- Hullu! Jaska karjaisi.
- Aivan umpihullu, Pekka jatkoi.
- No?
- Ei ne jäät mitään päähän mene, Jaska nauraa räkätti.
- Ei menekään, mutta monet juovat jopa siiderinsä jäillä, kerroin heille.
- Voi jumalauta, menisivät hoitoon tai maitobaariin, Jaska voivotteli.

Tulipahan se taas varmistettua, että tosihullut eivät juo alkoholia jäiden kanssa. Minä tiesin yhden hullun joka piti jäistä, tosin raaoista sellaisista. Ilona tykkäsi pureskella jäitä suussaan, mutta ilman juomaan sekoittamista. Hän otti niitä suoraan pakasteesta ja rouskutteli menemään. Se kuulemma auttaa pitämään pään viileänä tilanteessa kuin tilanteessa. Lisäksi laksitsin mustaamat hampaat oli helppo puhdistaa jäitä rouskuttelemalla.

- Oih, varovasti, kuului Lissun voihkaisu keittiöstä.

Kurkkasin sohvan selkänojan yli, mutta en nähnyt kaapiston taakse mitä eukot oikein puuhasivat.

- Uuh, syvemmälle, syvemmälleeeeh, Lissu jatkoi.
- U-uhhuu, liha pilkottaa jo, Ilona voihkaisi.
- Älä lopeta, pliis, anna mennä pohjaan saakka, Lissu kannusti.

Vilkaisimme poikien kanssa toisiamme ja singahdimme matkaan kuin hullut vapautumispäivän aamuna. Ryntäsimme vauhdilla keittiöön ja melkein törmäsimme leikkuulaudan luona puuhasteleviin tyttöihin.

- Hihihii, Ilona sanoi teidän kaikkien tulevan paikalle, Lissu kikatti.
- Me…vaan…laitettiin lihapiirakan sisälle nakkia, sellaista nakin piilotusta, Ilona puri huultaan muka viattoman näköisenä.

Vilkaisin leikkuulaudalla olevaa lihapiirakkaa, josta törrötti nakin pää. Se oli tungettu kait pohjaan saakka. Samassa minulle tuli aivan karmee nälkä ja otin keittiön pöydällä olevasta pussista toisen lihiksen. Avasin sen ja tungin väliin neljä nakkia. Laitoin koko komeuden lautaselle ja mikroon. Jaska ja Pekka ilmoittivat olevan niin täynnä äitini kakkua, ettei lihis maistuisi. Tytöt katselivat kikatellen aterian tekoani. Koska moinen ärsytti minua, otin paketista kaksi nakkia ja nuolaisin niitä molempia.

- Tässä sinulle, ojensin ensimmäisen Lissulle.
- Kiitos, hän vastasi.
- Tämä on taas sinun nakkisi, annoin toisen Ilonalle.
- Minä odotan, tuumasin kahden pitkän sekunnin päästä.

Molemmat eukot olivat aivan kysymysmerkkejä nakit käsissä. He vilkuilivat toisiaan, mutta se ei johtanut mihinkään toimintaan.

- Minä haluan nähdä miten tuollainen nakki työnnetään aivan pohjaan saakka, kerroin heille ajatukseni.
- Mihin? Lissu tiedusteli.
- Lihapiirakkaan tietysti, vai luuletko minun haluavan nähdä nakin banaanissa?
- Hihihii, en tietenkään, Lissu kikatti.
- Minä voin olla eka, Ilona sanoi ja nuolaisi nakkia riettaasti.
- Uijuijuijui, minulta pääsi aivan tahtomattani kun näin miten nakki upposi lihapiirakkaan aivan silmien edessä.

Ilona sai sen lähes häviämään näkyvistä, mikä teki minuun suuren vaikutuksen. Hänellä oli myös tekniikka hallussa, sillä mitään edestakaisin liikkeitä ei tehty ollenkaan.

- Minä, minä, minun vuoro, Lissu ilmoitti ja otti käteensä lihapiirakan.
- Uuuuuh, aih, voihkin hänen käsitellessä nakkia sen lihapiirakkaan työntymisen aikana.

Ellei tuosta tajunnut Lissun olevan jonkin sortin nakkiexpertti, oli joko sokea tai helvetin tyhmä. Olin aivan varma, että tuo kyseinen nakki laukesi lihapiirakan sisälle, niin eroottinen oli tuo käsittely nakkipoloisen kohdalla ollut. Harmi ettei Pekalla ja Jaskalla tehnyt mieli lihistä, sillä nyt he jäivät paitsi tästä erittäin mielenkiintoisesta tapahtumasta. Mikro oli jo piipannut pitemmän aikaa valmiin ruoan merkiksi, joten tempaisin lautasen pois sieltä. Laitoin sapuskaan mausteet ja kaivoin laatikosta ruokailuvälineet. Menin syömään ruokaani ruokapöydän äärelle, sillä olohuoneen pöytä oli vielä poissa paikoiltaan.

- Mihin muuten piilottaisitte naisessa nakin? Ajatelkaa, että teillä on edessänne alaston nainen ja siihen pitäisi piilottaa nakki, heitin pähkinän ruokailun lomassa.
- Minä työntäisin sen takapuoleen, Pekka ilmoitti.
- Tää on ihan liian helppo, mä laittaisin sen piiloon pimperoon, Jaska naureskeli.
- Ernesti, entä sinä itse? Lissu tuli ruokapöydän viereen nakki kädessään.
- Saanko näyttää Lissun kanssa? kysyin hänen ohitseen Ilonalta.
- Okei.
- Reggee okei, reggee okei, Pekka innostui, mutta vaikeni Jaskan tempaistessa häntä nyrkillä päähän.

Pyysin Lissua ottamaan kylpytakin pois päältään, jonka hän tekikin hieman kikatellen. Tämän jälkeen pyysin Ilonaa viemään ruokailuvälineeni pois pöydältä. Kun se oli tehty, käskin Lissun nousemaan keittiön pöydälle kontalleen niin, että paljas perse tuli olohuoneeseen päin. Lissu ei pistänyt vastaan vaan teki sen hihitellen. Kun hän oli paikoillaan, menin peppupäähän ja laskin käteni tuolle rehevälle takapuolelle.

- Hyvältä näyttää, totesin paljasta torttua katsellen.
- Upee, Pekka kommentoi.
- Tee se jo, Jaska kannusti.
- Koska yleisö kerran vaatii, niin onhan se tehtävä.

Tämän jälkeen kävelin pöydän ympäri Lissun pääpuolelle ja laitoin nakin hänen huulilleen.

- Syö se!
- Mitääääh? Lissu oikein rääkäisi.
- Suukki auki ja nakki nassuun, komensin häntä.
- Ketku, Lissu alkoi nauraa, mutta otti nakin suuhunsa ja söi sen.
- Voittaja on: Ernesti, taputuksia Ernestille, ilmoitin suureen ääneen.
- Hahahahaa, olipa hyvä juttu, Jaska marmatti.
- Tajusit sä, se laittoi Lissun syömään sen nakin, Pekka innostui katse yhä Lissun paljaassa perseessä.
- Saa nousta, taputin Lissua pepulle.

Viimein myös Jaska myönsi, että tämä oli yllättänyt hänet, kokeneen erittäin salaisen agentin aivan tyystin. Hän osasi itse vielä kertoa, että enhän ollut maininnut mitään kokonaisen nakin, vaan pelkän nakin piilottamisesta. Jaska teki asian tiimoilta muistiinpanoja. Toista kertaa ei olisi kuulemma varaa joutua näin raskaasti jymäytetyksi tai virka-arvo tippuu erittäin salaisesta takaisin salaiseksi. Koska kaikki agentit olivat yleensä salaisia, se olisi häntä kohtaa suorastaan pyhäinhäväistykseen rinnastettava teko.

- Onko se niin vakavaa? Ilona epäili ääneen.
- Ajatteleppa jos kuka tahansa saisi mennä apteekkiin jakamaan lääkkeitä, Jaska heitti.
- Voi kauheata, minähän voisin saada mitä vaan sieltä, Ilona parahti ja peitti kasvot käsiinsä.
- Niin, näillä asioilla ei parane leikitellä, Jaska selitti vakavana.
- Kuulkaas nyt vakavat, taitaisi olla nukkumaanmenon aika, sanoin porukalle.
- Nytkö jo? Pekka marmatti.
- Meillä muuten mennään nukkumaan silloin kun minulle sopii, menikö jakeluun? ilmoitin heille.
- Okei, apus sohva, Jaska kerkesi ensi.

Ilona lupasi tehdä ja tekikin aika nopeasti Jaskalle, Pekalle ja Lissulle siskonpedin olohuoneeseen. En tiedä mistä hän kaiveli petivaatteet, mutta siinä oli muutamassa minuutissa kolmen hengen peti.

- Öitä, huutelin kolmikolle poistuessani Ilonan kanssa makuuhuoneeseen.
- Ernesti, minua nakittaa alapäässä, Ilona sipisi sängyssä ja otti kiinni kalustani.
- Haa, nakki viuhuu, murahdin könytessäni hänen päälleen.
- Täydellinen mies, Ilona huokaisi saadessaan nakkia.
- Minä tiedän sen! murahdin ja lisäsin nakkiini liikettä.
- Ja mausteet kans, Ilona huokaili kun päästin lastin matkaan.




© Rauno Vääräniemi