www.rutinoff.net etusivulle
Ernesti Kilarin etusivulle
Takaisin tekstipohjaiselle sivulle

19.11.2006

126. Paska kutsuu

Ilonan rintojenväliarvoitus paransi oloani huomattavasti. Jopa siinä määrin, että muistin eteiseen jättämäni viinipullon ja keittokirjapussukan. Käskin Ilonaa hakemaan ne ja viemään keittiöön. Hänen suoriutuessa matkaan, minä menin ottamaan keittiöstä itselle konjakkilasin. Selvin päin en alkaisi tätä laumaa katselemaan. Menin keittiönpöydän päähän, jonka äärellä istuskelivat meidän vieraina olevat pariskunnat. He näyttivät tutkivan pizzalistaa.

- Joko teillä on selvillä mitä tilataan? tiedustelin.
- Mikä tämä tällainen paikka on, missä ei ole Saarioisten valmispizzaa, häh? Mätönen käänteli lappua kädessään.
- Kipaisepas sieltä kotijääkaapista HK:n sininen, kehotin mokomaa mölisijää.
- Ei kait ne vaan toimita pizzojen mukana mitään teräaseita. En halua joutua hullujen viiltelemäksi, hähähää. Mätönen räkätti.
- Nyt Jortikka hiljaa, Liisa tökkäsi poikaystäväänsä kyynärpäällä kylkeen.
- Uh, joo, joo.
- Minä otan Ernestin erikoisen. Joku toinen saa tilata, minä maksan.
- Saanko minä? Raisa nousi seisomaan olohuoneen sohvalta.
- Okei, soita sieltä olkkarin puhelimesta, mutta älä puhu pitkään.

Jutta kiikutti Raisalle pizzalistan, jonka kulmaan oli raapusteltu jokaisen haluaman pizzan numero. Minun pizzaa ei ollut listalla, mutta pizzerian tyypit tiesivät sen kyllä. Toivottavasti siellä ei ole ketään tuuraajaa, sillä en voinut sietää palveluammatissa olevia ihmisiä, jotka eivät pystyneet palvelemaan minua haluamallani tavalla.

- Oliko se Ernestin erikoinen, se yksi? Raisa huuteli saatuaan pizzerian linjan toiseen päähän.
- Joo, kyllä.
- Tuleeko se tavallisena vai tuplatäytteillä?
- Pistetään tuplana, niin saatte nähdä miten Ernesti mässyttää, hihittelin.
- Tämä selvä.
- Kestääkö pitkään? tiedustelin puhelun loputtua.
- Aikoivat tehdä ne mahdollisimman nopeasti. Noin puolisen tuntia tai vähän päälle.

Tämä hyvä, sillä nälkäni alkoi olla jo melkoinen. Seisoin hetken ruokapöydän päässä ja katsoin sitten parhaaksi mennä olohuoneen puolelle, jossa sohvan olivat valloittaneet Lissu ja Raisa. Jaska istuskeli nojatuolissa ja katseli televisiossa menevää ohjelmaa. Istuin naisten väliin ja laskin konjakkilasin pöydälle eteeni.

- Et ole käynyt viime aikoina oveni takana, Lissu totesi ja avasi samalla farkkupaidastaan yhden napin.
- Niin, tissejä on…siis kiireitä pidellyt aika paljon, huohotin tuijottaessani hänen rintavarustustaan.
- Ei kait sitä melkein ukkomies enää taida naapureita muistaakaan, hän virnisteli rintoja esitellessä.
- Oletko muuten koskaan kokeillut syödä purkkaa samalla kun juot konjakkia? kokeilin vaihtaa aihetta.
- Tiedätkö mitä? hän sipisi korvaani.
- No?
- Olen syönyt purkkaa ja ottanut suihin samalla kertaa.
- Auts, purin kieltäni sillä tuo kommentti satutti minua henkisesti aika kovasti.

Huh, nyt piti pitää varansa, ettei tuo pornoharakka pure kaluani samalla kun jauhaa jenkkiä suussaan. Ei taidakaan olla kovin hyvä ajatus antaa ainakaan Lissun ottaa poskeen.

- Miten verorinnoilla…siis verorintamalla pyyhkii? käännyin nopeasti Raisan puoleen.
- Hyvin menee, Raisa sanoi ja alensi sitten äänen kuiskaukseksi. – Minä alan muuten jo kostua.
- Klup, nielaisin paniikissa.

Voi perhanan perhana, nyt tuo toinen harakka alkaa vuotamaa ja pilaa hienon sohvani. Jääköhän siihen loppuelämäksi sellainen tumma läikkä, joka muistuttaa minua päivin ja öin mokomasta vuotoperseestä. Asia varmaan tulee vaivaamaan minua vielä arkussakin. Aloin jo miettiä sohvan pikaista muovittamista leikeltyjen roskapussien avulla, kun Raisa sipisi taas korvaani.

- Haluatko kokeilla jalkoväliäni?
- E-ee, minä haen vaikka talouspaperia siihen, nieleskelin.
- Höpsö, en minä sentään niin paljon vuoda, kunhan vähän kostun.
- Siis ei paljoa?
- Ei tietenkään.

Huh, kylläpä se taas helpotti vähän. Minulla alkoi tulla jotenkin tukala olo näiden kahden naaraan välissä, joten nousin ylös ja ilmoitin meneväni paskalle. Jotta heille ei jäisi mitään epäselvyyksiä asian suhteen, pieraisin vielä raikuvan pierun.

- Hyvä Erkkuliini, anna paineen purkautua, Ilona kannusti minua.
- Soon moro, totesin ja nappasin pöydältä Naken mukaani.
- Hyi helvetti mikä navetta, Mätönen mölähti.
- Sanoo hän, joka ulkonäöstä päätellen on syntynyt siellä ja joutunut heti sikojen kanssa samaan karsinaan, heitin takaisin.

Mätösen vastaus peittyi hänen omaan ähkäisyynsä, kun Liisan kyynärpää osui jälleen kipakasti kylkeen. Tämä meikäläisen hätä näytti vaivaavan myös Pekkaa, sillä hän piteli kiinni nenästään ja näytti kovin kärsivältä. Tuo satutti minua henkilökohtaisesti sen verran pahasti, että menin keittiöön ja tekaisin sekä Mätöselle että Pekalle paukut. Laitoin niihin vodkaa, Mehukattia ja molempiin puoli pulloa punaista Tabaskoa huomattavasti vahvempaa maustetta. Siinä meni yksi maustepullo, mutta mitäpä sitä ei hullu tekisi oman hyvinvointinsa eteen. Vein lasit äijien eteen ja kehotin nauttimaan juomista.

- A-aika jännä maku, Mätönen kähisi ja muuttui naamaltaan punaiseksi.
- Joo-ooh, tämä on vah-ah-vaa, Pekka jatkoi samalla käheällä nuotilla.
- Laitoin niihin kyllä Mehukattia, ettei alkoholi polttaisi teidän herkkiä suita, mamerot.
- Äääh, sitä kuule on meikäläinen vetänyt pirtuakin raakana. Ee-eeh-ei tällaiset me-eh-huuut tunnu missään, Mätönen uhosi ja kaatoi juomaa suuhunsa.
- Joo-ooh, olen minäkin juonut pa-uuuh-ljon vah-ah-vempiakin juomia, Pekka peesasi naamallaan tuskallinen ilme.

Hitto että olin nyt tyytyväinen, sillä Pekan tuskalliseen ilmeeseen oli nyt aivan oikea syy. Inhosin teeskenteleviä paskoja yli kaiken. Jos oli syytä irvistellä, niin silloin sai irvistellä, mutta turhaan ei minun kodissa mieltä osoitettu, perkele! Molemmat urhot kippailivat lasista juomaa kohtalaisen rivakkaan tahtiin. Näytti aivan siltä, kuin heillä olisi ollut jonkin sorttinen kilpailu meneillään. Minullehan tuo sopi vallan hyvin, sillä mitä nopeammin paukut olivat juotu, sitä tulisempi olo heille niistä tulee. Muut pöydässä istuvat kurtistelivat hieman kulmiaan näiden kahden punoittamisille, mutta eivät sanoneet sanaakaan.

- Paska kutsuu, totesin lasien ollessa tyhjät.
- Kher-ror-roo teh-vee-siää, Mätönen kähisi.
- Tee sinä meille palvelus ja opettele puhumaan, virnistin hänelle ja lähdin astelemaan kohti vessaa.

En päässyt kuin vessan ovelle, kun makuuhuoneen puolelle piiloon livahtanut Lissu ilmestyi sen oviaukkoon. Hän katsoi hetken minua ja avasi farkkupuseron nappeja niin paljon, että isot rinnat pääsivät valloilleen. Huuliaan riettaasti nuollen hän alkoi hieroa toista nänniään. En voinut sille mitään, että kaluni otti heti täyden seisokin, ilman mitään varoaikoja. Lissu huomasi sen ja jatkoi kiusaamistani entistä riettaammin. Hän alkoi hieroa myös jalkoväliään ja voihkia hiljaa. Laitoin käden taskuun ja tunnustelin häneltä saamaani kortonkia.

- Moi, menetsä sinne kakalle? Ilona ilmestyi yllättäen taakseni.

Olisin voinut säikähtää, mutta taisin olla niin kiimassa, etten tajunnut tehdä sitä. Elimistöni seisoi mulkun kanssa kilpaa, ajatusten ollessa vain jossain tissi-vittu-perse linjalla. Lissu puolestaan hätkähti aika kovasti ja tempaisi farkkupaidan rintojensa suojaksi. Hänen naamansa muuttui tulipunaiseksi.

- Upeat, saaks mäkin koettaa? Ilona kysäisi pirtsakasti.
- Mää-äää, Lissu sai määittyä kuin keritty lammas joutuessaan uudestaan kerittäväksi ilman villoja.
- Jookosta pliis, Ilona kärtti ja astui aivan Lissun eteen.
- Mi-minun pitää…Lissu aloitti, mutta Ilona keskeytti saman tien.
- Tottua myös minuun ja haluihini.

Samassa Ilona oli tempaissut Lissun käden irti paidasta ja ottanut toisen rinnan käsittelyynsä. Lissu oli aika järkyttyneen näköinen, kun Ilona hieroi hänen rintojaan ja kehui niitä kuin olisi puhunut toisen uudesta talvitakista. Minullekin tuli tässä vähän sellainen tunne, että vitusta olisi puhuttu kuin leivästä. Samassa muistin paskalle menemisen, joten käännähdin ympäri ja astuin sisälle vessaan.

- No voi vittu! murahdin huomatessani joutuneeni vessaan Raisan seuraksi.
- Niin Ernesti, minähän sanoin olevani ilman housuja, tuo pornoharakka ilmoitti vuorostaan lavuaariin nojaten.
- Paskalle tulin, ilmoitin mahdollisimman tuimasti.
- Tule ensin minuun, tulethan, Raisa tuli aivan kiinni minuun.
- Kuka siellä? Hirvee kusihätä, häääh? kuului samalla vessan ovelta Mätösen mölinä.
- Erkki täällä, enkä lähde pois edes kulumalla, karjaisin takaisin vittuuntuneena paskareissun keskeytymiseen mitä julmimmalla tavalla.

Tämä häiriköinti alkoi olla jo jotain ennennäkemätöntä minun asunnossani. Pitikö se Mätösenkin vetää juomaa niin paljon, ettei pärjää kusematta edes yhtä iltaa. Vittu mikä rakkovaivainen pelle sekin on. Hankkisi vaipan, niin voisi elää normaalia elämää, puhisin mielessäni. Raisan ilme oli myös aika musta, sillä hän joutui vetämään housujensa vetoketjun kiinni. Astuimme ulos vessasta, jotta Mätönen saisi heittää kepillisen.

- Mitä nainen? tuletko katsomaan kun aikamies esittelee kaluaan? Mätönen meuhkasi Raisalle.
- Vetäiseppäs siellä kuule ihan omaan handuun, kun sinä olet antanut sille kädellesi kuitenkin kaikista useimmin, Raisa ilmoitti topakasti.
- Kato, kato, mimmissä on luonnetta ja siitä Mätösen Jorma pitää.
- Mene nyt pitelemään sitä prinssinakkiasi, ennen kuin se piiloutuu niin syvälle läskien sekaan, ettet löydäkään sitä enää, Raisa sivalteli sanan säilällä.
- Kunnon pano tekisi sinustakin yhteiskuntakelpoisen, hähähää, Mätönen nauraa räkätti ja lukitsi itsensä vessaan.

Minun ei auttanut muuta, kuin jäädä vessan oven taakse odottelemaan vuoroani. Samassa minua alkoi naurattaa niin perhanasti, etten meinannut tolpillani pysyä.

- Hihihi, hohohohooo.
- Mitä nyt? Raisa kummasteli.
- No vittu, Mätösen kengät tietty, hihihihii.
- Niin?
- Laitoin niihin pesupulveria ja huuhteluainetta sekä vettä. Ne ovat hihihiii tuolla vessassa.
- Ihan tosi?
- Joo, joo, en kait minä mikään vitun satusetä ole tietääkseni.
- No et ole, Raisa totesi ja alkoi nauraa.

Kuuntelin oven takana Mätösen lorottelua. Toivottavasti sillä pummilla on sen verran hyvä sihti, ettei kuse vessanpytyn edessä olevalle matolle. Vittu jo se sen tekee, niin käyn rikkomassa hänen Tercelin ikkunan ja kusen kuskin penkille, enkä jätä sitä vain yhteen kertaan. Hulluja kun ei kusta silmään eikä kukaan myöskään kuse hullun vessassa matolle ilman järjetöntä rangaistusta. Samassa ovikello soi.

- Mene avaamaan, siellä on varmaan pizzamies. Tässä rahat, ojensin Raisalle setelinipun.
- Entä, tuo…vessa? hän osoitti kyseisen laitoksen ovea.
- En minä usko, että Mätönen sitä kotiinkaan vie, murahdin takaisin mokomallekin pornoharakalle. – Mene nyt, läpsäisin verovirkailijaa pepulle.

Menihän se käsky viimein perille ja Raisa singahti ovelle ottamaan vastaan pizzoja sekä niiden mukana tulleita juomia. Meinasin huutaa Ilonaa apuun, mutta totesin makuuhuoneen oven olevan kiinni ja sieltä kuuluvan kahden naisen voihkimista.

- Jaska, tule kantamaan Raisan kaveriksi eväitä, huusin.
- Ok, minä tulen, kuului vastaus ja kohta hän ilmestyikin käytävälle.

Samassa Mätönen avasi oven ja minä livahdin salamaakin nopeammin sisälle mukavuuslaitokseen. Ensitöikseni varmistin, että Nalle Puh pyyhkeeni on koskematon. En halunnut, että kukaan muu kuin minä, hieroo itseään Puhiin. Sen jälkeen nostin vessan lattialla olleen maton ylös ja nuuhkin sitä tarkasti. Hyvä homma, se oli kuiva ja hajuton. Tämän vuoksi Mätönen sai täällä ololleen jatkoaikaa. Helpottuneena laskin housut kinttuihin ja istahdin Naken kanssa pytylle. Istunto ei ollut ollenkaan turha, sillä vatsa todella toimi kuten pytyllä istuessa pitääkin. Saatuani tarpeet tehtyä, vedin vessan, pesin käteni ja hyvästelin Puhin. Astuin ulos vessasta ja menin makuuhuoneen kiinni olevan oven eteen. Sieltä kuului samaa vaimeaa voihkintaa kuin aikaisemminkin. Koska makuuhuone oli minun ja toinen osapuoli tyttöystäväni, katsoin syiden riittävän oven avaamiseen.

- Tadaa, hihkaisin avatessani oven levälleen.
- Uuuh, oiiih, Lissu voihki tunkiessaan suuhunsa Kismettiä.
- Uuuummm, oiiih, Ilona piti omaa voihkintaa hänen vierellään.

Olin sanaton, sillä en voinut ymmärtää miksi Kismettiä piti syödä tissit paljaina. Molemmat naiset olivat riisuneet yläosansa paljaaksi ja istuivat vierekkäin sängylläni ja söivät Kismettiä. Lisäksi minua sieppasi se, että nuo perkeleen voihkijat murustelivat sängyssäni. Tähänkö sitä on tultu, että minä saan herätä seuraavana aamua vohvelinmuruja perseessäni, häh? Näytinkö minä kenties siltä, että tykkään hieroa poskeani koko yön vohvelinmuruihin ja pestä aamulla suklaata palleistani. Minua pisti niin vihaksi, etten voinut muuta kuin seistä kädet nyrkissä ja puhista.

- Vittu, minua ei ainakaan paneta yhtään, murahdin viimein ääneen ja käännähdin kannoillani.
- Uuuuh, oiiiih, kuului takaani kun suljin oven.
- Onko vessa vapaa, Liisa tuli luokseni?
- Joo, on se.
- Hyvä, käyn vaihtamassa vain vähän vaatteita, hän hihitteli ja katosi vessaan.

En kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, vaan lampsin keittiöön ja siellä odottavien pizzojen luo. Lissua ja Ilonaa lukuun ottamatta muut olivat jo päässeet aloittamaan ruokailun. Osa söi keittiön ruokapöydän ääressä ja osa olohuoneessa. Tilat olivat niin kortilla, että minä jäin ruokailemaan keittiöjakkaralla istuen hellan viereen. Tämä ei ollut kyllä mitenkään helppo ratkaisu, sillä minä pelkäsin kokoajan putoavani niin korkealta jakkaralta. En ymmärrä miksi minua alkoi aina huimata istuessani niin korkealla. Jos seisoin samalla jakkaralla, niin silloin ei huimannut ollenkaan. Johtuikohan se siitä, ettei perseessä ollut samanlaisia tuntoaisteja kuin jalkapohjassa?

- Minä olen sitä mieltä, ettei hullut kuulukaan samaan pöytään meidän muitten kanssa, Mätönen mölysi.
- Niin minäkin, Pekka peesasi jälleen.
- Syön mielelläni täällä, sillä minua pelottaa, että tuollainen pienimunaisuus on tarttuvaa, heitin takaisin ja jatkoi pizzan nauttimista.

Pekka oli sanomassa jotain, mutta tällä kertaa Aila tempaisi nyrkillä miestään olkapäähän. Karjaistuaan tuskasta, hän jatkoi pizzan nauttimista. Pöydässä istuvat Jutta ja Daniel olivat aika hiljaa. He eivät olleet pahemmin lörpötelleet, vaikka molemmat olivat humaltumassa hyvää vauhtia. Katselin tarkemmin Juttaa ja mietin, että onkohan hän blondi myös alapäästään?